sunnuntaina, maaliskuuta 02, 2008

Kuinka kehittää Myllykoskea?

Uudenmaan rakennustyöläisistä jo joka neljännes on ulkomaalainen.

Ryhdyimme kesällä 2005 Ollin kanssa analysoimaan yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tarvetta Pohjois-Kymenlaaksossa.

Tämä tapahtui Tähtitaajamat -hankkeen puitteissa. Siinä yhteydessä käynnistimme myös tämän blogin, jonka sittemmin olemme otsikoineet uusiksi.

Nyt teemana on Ekorakentaminen - Ecobuilding.

Kierrätän 26.7.2005 julkaistuja kuvia Myllykoskelta.

Uudenmaan rakennustyömailla ahkeroi 20.2.2008 tiedon mukaan 12 500 vierastyöläistä, jonka työnantajana on yleensä vuokrafirma tai ulkomaalainen yritys (Rakennusliiton arvio).

Rakennustyömiesten virta ulkomailta käynnistyi 2000-luvun alussa ja alkoi kasvaa voimakkaasti vuonna 2004.

Rakennusteollisuus pitää arvion suuruusluokkaa (12 500 ulkomaalaista) oikean suuntaisena. Tarkkaa tietoa ulkomaisten rakennustyömiesten määrästä ei ole, mutta se on voimakkaassa kasvussa.

"Myös ulkomaisten toimihenkilöiden joukko kasvaa", Esko Auvinen Rakennusliitosta sanoo.

Kaikista Suomessa työskentelevistä ulkomaisista rakennustyömiehistä suurin osa työskentelee Uudellamaalla. Käytössäni ei ole tietoja Kymenlaakson tilanteesta. Oletettavasti ulkomaalaisia on sielläkin, koska Loviisassa heitä on useilla työmailla.

Eihän tästä ole pitkää matkaa entiselle Suomen sodan rajalle, joten oletettavasti ulkomaalaiset rakentavat uutta, peruskorjaavat kiinteistöjä myös Tähtitaajamien alueella.

Ulkomaalaiset rakennustyömiehet ovat kotoisin lähinnä Puolasta ja Baltian maista, erityisesti Virosta. Ranskalaisetkin puhuivat puolalaisista putkimiehistä, joiden pelättiin vievän palveludirektiivi uudistuksen jälkeen työt ranskalaisilta. Työvoiman vapaa liikkuminen näkyy nyt monilla alueilla myös Suomessa.

Muistakin EU-siirtymämaista on tulijoita, samoin Venäjältä, vaikka monimutkaiset oleskelu- ja työlupakäytännöt rajoittavat itärajan takaa tulemista.

"Tarjontaa olisi ihan valtavasti, mutta pitää olla osaamista ja mahdollisuus hoitaa asiat eli kielitaitoa ainakin osalla tulijoista", kuvailee talonrakennuksen toimialajohtaja Kim Kaskiaro Rakennusteollisuudesta.

Puolassa on hyvää rakentamisen osaamista, korkea työttömyys ja selvästi alhaisempi tulotaso. Virolaisia helpottaa kielikysymys.

Ulkomaalaiset rakennustyömiehet työskentelevät Suomessa usein ulkomaalaisille aliurakoitsijoille. He ovat voineet tulla maahan myös vuokratyöntekijöiksi työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta.

Ulkomaalaiset rakennustyömiehet ovat korvanneet rakennustyömailla muualta Suomesta tulevat keikkatyöläiset.

"Huonoilta työllisyysseuduilta tulevat kävivät ennen pääkaupunkiseudulla töissä. Mutta matka laivalla Tallinnasta on lyhyempi ja halvempi kuin autolla Pohjanmaalta."

"Rakentaminen on lisääntynyt koko 2000-luvun. Ei ole syntynyt tilannetta, että suomalaiset työttömät ja ulkomaalaiset alkaisivat otella keskenään", Rakennusliiton yhteyshenkilö Esko Auvinen toteaa.

- Työehtoja poljetaan toistuvasti
- Kolme neljäsosaa heistä on alipalkattuja
- Heille ei ole aina nimetty lain vaatimaa edustajaa Suomessa
- Luvattomien työntekijöiden määrä on tarkastuksissa osoittautunut vähäiseksi
- Yleensä kaikilla oleskeluluvat ovat kunnossa

Monilla ulkomaalaisilla on 3-5 vuoden kokemus työskentelystä Suomessa. Loviisan keskustassakin työskentelee työryhmiä, jotka ovat toimineet Suomessa useita vuosia. Mutta nämä "poikamiesporukat" ovat täällä vain viikot ja palaavat viikonlopuiksi perheittensä pariin Viroon. Suomen paremmat palkat ja Tallinnan heikentyneet työmahdollisuudet pitävät heitä Suomessa.

Monilla konkareilla on kokemusta kymmenistä työmaista eri puolilla Etelä-Suomea. Monella ei tee mieli muuttaa Suomeen, jos esimerkiksi vaimolla on hyvä työpaikka Virossa. Moni tekee töitä kymmenen päivää töitä putkessa, jonka jälkeen he palaavat pidemmälle vapaalle kotiin Viroon.

Jatkoin tätä kirjoitusta "Kuinka kehittää Myllykoskea", koska Ollin kanssa kierrellessämme havaitsimme aukkoja yhdyskuntarakenteen korjaamisessa. Tätitaajamissa on useita metsäteollisuuskeskittymiä, jossa yhden työnantajan (metsäteollisuus) vaikutus yhteisökulttuuriin on ilmeinen.

Uusien rakenteiden luomista voisi kehitellä myös ulkomaalaisten toimijoiden kanssa yhdessä. Enkä nyt ajattele pelkkää rakentamista ja korjaamista. Voisimme ottaa oppia vaikka virolaisten
toteuttamasta rakennemuutoksesta. Elinkeinorakenne on siellä muuttunut ja monipuolistunut. Palveluyhteiskunnan kehittämisessä virolaisilla olisi meille annettavaa.

















Lähetä kommentti