maanantaina, lokakuuta 29, 2007

Naiset ja kulutuselektroniikka

Käsittelen tässä postissa naisten kokemuksia kulutuselektroniikan ostajina. Miten hyvin puutavaran ja talopakettien kauppiaat pärjäävät tässä vertailussa? Onko asiaa ja aihepiiriä tutkittu rautakaupan näkövinkkelistä Suomessa?

Omat havaintoni rauta- ja puutavarakaupasta viittaavat samaan suuntaan. Rakentaminen ja korjaaminen mielletään miehiseksi asiaksi ja naisasiakas joutuu usein seuraamaan sivusta miesten jutustelua.

Vitsailemme usein näistä asioista Irjan kanssa, joka ei alistu myyjien pompoteltavaksi. Mutta olemme lähteneet monesta kaupasta oitis, jos kohtelu on ollut epäkohteliasta.

Monday, October 29, 2007

Naiset kuluttajina, muuttajina ja yrittäjinä

Kulutuselektronikkaa ei kerta kaikkiaan osata myydä naisille. Tätä mieltä on Saatchi & Saatchi -mainostoimiston suunnittelujohtaja Belinda Palmer. Kulutuselektroniikan jälleenmyyjät menettävät Britanniassa tänä vuonna 600 miljoonaa puntaa eli noin 800 miljoonaa euroa, koska eivät osaa markkinoida tuotteitaan naisille.

Naiset eivät kaipaa yksityiskohtaisia laitetietoja. Gigat, ramit, pikselit ja bitit ovat kulutuselektroniikkamainonnan jargongia, mutta naiset viittaavat näille kintaalla. He haluavat tietää, miten laitetta voi käyttää.

- Minä halusin videokameran, kun poikani syntyi, voidakseni kuvata hänen ensimmäisiä askeleitaan, Belinda Palmer toteaa.

Brändien valmistajat ja myyjät eivät ymmärrä, mitä naiset haluavat. Monet kokevat valmistajien yritykset jopa loukkaavina ja alentavina.

Lady Geek -tutkimuksen mukaan, yli kolmannes naisista kertoi lisäävänsä kulutusta, jos laitteita markkinoitaisiin heille paremmin ja myymälöissä annettaisiin heille enemmän opastusta.

Puolet naisista kertoi lähtevänsä usein liikkeestä tai verkkokaupasta ostamatta mitään, koska ei löydä haluamaansa.

Suomessa tehty vertailevan tutkimuksen tulokset myötäilevät brittitutkimusta. Britanniassa tutkimukseen vastasi 800 ja Suomessa 430 internetiä käyttävää 24 - 45 -vuotista naista.

Tutkimuksen mukaan sekä suomalais- että brittinaiset käyttävät elektroniikkahankintoihin vuodessa keskimäärin 460 euroa. Joka neljäs suomalaisista haastatelluista kuluttaa yli 700 euroa.

Suomessa henkilökohtaista teknologiaa myytiin viime vuonna (2006) kaikkiaan runsaan 1,4 miljardin ja Britanniassa noin 22 miljardin euron arvosta.

Lähes puolet naisista lähtee ostamaan kulutuselektroniikkaa ilman, että heillä on joku tietty merkki tai tuote mielessään.

- Siinä on valtava mahdollisuus niille valmistajille, jotka ymmärtävä markkinoida tehokkaasti naisten muodostamalle kuluttajaryhmälle, Belinda toteaa.

Tutkimuksen mukaan elektroniikkamyymälät eivät ole naisten mielestä houkuttelevia ostoympäristöjä. Ainoastaan Applen myymälät saavat Parmarilta kiitettävän arvosanan.

- Apple antaa meidän kosketella tuotteitaan. Liikkeissä voi kokea, miltä laitetta tuntuu käyttää, hän ojentaa.

Suomessa Applella ei ole omia myymälöitä.

Teknologiayhtiöt ovat Parmarin mukan pahasti aikaansa jäljessä. Hän esittelee kahdenkymmenen vuoden takaista lehtimainosta, jossa nainen kannattelee kädessään kameraa. Päällä on teksti, jossa lukee "Idioottivarma kamera".

Parmerin mukaan kauas ei ole noista ajoista päästy.

  1. ei ymmärretä, mitä naiset haluavat
  2. valmistajat ja myyjät eivät pidä naisia varteen otettavana kuluttajaryhmänä
  3. lähestymistavat ovat usein loukkaavia ja alentavia
  4. naisille 'tarkoitetut' vaaleanpunaiset laitteet saivat osan naisista tuohtumaan
- Naiset ilmaisivat hyvin selvästi, etteivät he halua timanteilla koristeltuja matkapuhelimia ja vaaleanpunaisia radioita, Palmer sanoo.

Photo Sharing and Video Hosting at Photobucket

Kuvassa Apple Store New Yorkissa.
Lähetä kommentti