maanantaina, marraskuuta 12, 2007

Viipurissa Rakentaminen Vilkasta

Kirjoitin Kauppalehden blogissani rakentamisen vilkkaudesta Viipurissa keväällä 2007. Muutaman kuukauden jälkeen asuntorakentaminen hiljeni Suomessa. YIT:stä alkaen, suuret ja pienet, rakennusyhtiöt vetävät henkeä ja toivovat parasta. Asuntorakentamisen vauhtia on syksyllä hidastettu, toimitilapuolen vilkkaus kompensoi, joten työllisyystilanne on edelleen hyvä.

Viipurissa Rakentaminen Vilkasta

SELLAINEN OL VIIPURI, KARJALAISTEN KAUPUNKI

YLE kertoi, että Viipurissa rakennetaan vilkkaasta. Rakentamisen kohteena on 160 000 kerrosneliötä. Uutisen mukaan, huomio on siirtynyt myös Viipurin vanhan kaupungin puolelle.

Tästä tuli mieleen, miten paljon / vähän tiedämme Venäjän kehityksestä. Pressossa käsitellään kotimaan asioita. Vientiteollisuutemme saavutukset nousevat aika ajoin pintaan. Politiikan ilmiöt ja lööpit saavat osansa, mutta Venäjä on tuntematon suuruus. Kuka kirjoittaa Venäjästä? Kuka tietää Venäjästä? Mistä saisimme tänne bloggaavan Venäjä asiantuntijan?

Olisi mielenkiintoista käydä keskustelua metesäteollisuuden tulevaisuudesta Venäjällä ja suomalaisten teollisista investoinneista. Nokia renkaat rakentaa tehdasta Venäjälle. Mitä muuta rajan takana tapahtuu?

Kostamuksessa, Kainuun korkeudella, on elektroniikan sopimusvalmistusta. Venäläinen öljy-jätti on pörssiarvoltaan kaksi kertaa Nokiaa suurempi. Tiedämmekö riittävästi venäläisestä energia-busineksestä ja -politiikasta? Ymmärrämmekö energia-alan voimaa ja valtaa tulevaisuudessa?

SUOMI MENETTI VIIPURIN

Suomi menetti Viipurin 60 vuotta sitten. Mitä Viipuri on merkinnyt suomalaisille? Miten siihen on suhtauduttu sotien jälkeen? Entiset viipurilaiset palaavat suomalaisen Viipurin suuruuden päiviin ja siihen, miten sota hääti heidät kodeistaan.

Zong käsittelee “Paine kasvaa Kiinassa” blogissaan Kiinaa, talouselämää, historia, arvoja, asenteita, ilmiöitä ja ajankohtaisia aiheita. Zong antaa arvoakasta taustatietoa Kiinasta, mutta en ole nähnyt aktiivista Venäjä asioista kirjoittajaa. Loviisasta Venäjän rajalle on matkaa sata kilometriä, Pietariin vaivaiset 300 kilometriä.

Jyväskylä ja Kuopio ovat kauempana. Omat tietoni Venäjästä ovat pinnallisia ja pirstaleisia. Haluaisin kuitenkin tietää enemmän, mitä lähinaapurissa tapahtuu; ihmisten ääniä, tavallista puhetta, kertomuksia arjen sankareista.

ZSIRINOVSKI LUPAA VIIPURIN TAKAISIN

HS-haastattelu: Presidenttiehdokas Zsirinovski lupaa voiton tullen Viipurin. Puoluejohtaja ja presidenttiehdokkaaksi lähtevä Vladimir Zsirinovski epäilee, että Venäjän presidentti Vladimir Putin koettaa palata presidentiksi jo pian presidentinvaalien jälkeen.

Vauhdikkaana poliitikkona tunnettu Žirinovski naurahtaa, että voitettuaan hän palauttaisi Viipurin Suomelle. Žirinovski sanoo Helsingin Sanomille, että oikein toimiessaan suomalaiset eivät tosin olisi koskaan Viipuria edes menettäneet.

Suomessa asuu jo yli 40 000 (2006 lopussa 41 758) äidinkielenään Venäjää puhuvaa: suomalaisten kanssa 1) avioituneita, 2) inkeriläisiä paluumuuttajia sekä 3) venäläisiä eri alojen ammattilaisia. Näin Venäjästä ja Karjalasta kirjoitellaan Keskustelut Hesari.fi palstoilla.

Venäläiset ovat perustaneet Suomeen kymmeniä järjestöjä ja osallistuvat kunnallispolitiikkaan. Suuresta määrästään huolimatta venäjänkieliset ovat edelleen suomalaisille melko tuntematon vähemmistö.

KARJALASTA KAJAHTAA

Karjala aihetta käsitellään YLE:n 10-osaisessa dokumenttisarjassa Muistojeni Karjala. Vieraile Karjala-aiheisella verkkosivustolla, ks. www.yle.fi/teema/karjala.

Suomi menetti Viipurin Neuvostoliitolle vuonna 1944. Kaikki kaupungin 86 000 asukasta ja koko Karjalan kannaksen yhteensä yli 400 000 asukasta asutettiin uudelleen Suomeen. Viipurin ja Karjalan kannaksen menetys on ollut itsenäisen Suomen historian suurin tappio. Se on ollut kansallinen trauma. Sodassa suuri määrä ihmisiä menetti kotinsa ja yhteytensä menneeseen.

RAUTAESIRIPPU

Sodan jälkeen rautaesirippu laskeutui Viipurin ja Suomen välille, kapitalismin etuvartiosta tuli neuvostokaupunki. Kotinsa rajan taakse menettäneet suomalaiset matkustivat turistibussilla 60- ja 70-luvuilla ”ystävyysmatkoille” Leningradiin, nykyiseen Pietariin, päästäkseen edes tunnin pysähdyksen ajaksi tutkimaan entisen kotitalonsa nurkkia.

Niiden näkeminen kirvoitti matkalaisissa sekä surun että ilon kyyneliä. Uusia viipurilaisia entiset viipurilaiset muistivat kapitalistisen maailman pikku ihmeillä, kuten kuulakärkikynillä, sukkahousuilla ja purukumilla.

TV1
pe 8.12. klo 17.10 ja su 10.12. klo 12.05

Ohjelmassa menetettyä Viipuria muistelivat arkkitehti Riitta Thuneberg ja arkkitehti. Riitta Thuneberg on yksi Viipurin viimeisistä ylioppilaista. Viipurissa syntynyt Vieno Remes tapaa venäläisen Nadezhda Lavrinenkovan, joka muutti sodan jälkeen hänen kotitaloonsa asumaan. Toisen polven viipurilainen Eve Hietamies löysi Viipurin vasta tutustuessaan Viipurin katulapsiin huoltokoti Dikonissa.

GLOBALISAATIO NÄKYY OHUENA TARINAVIRTANA

Kuka kirjoittaisi Venäjästä, Viipurista, Moskovasta, suuresta Venäjän maasta? Samalla huomaan, ettei Presossa oli blogeja Ruotsista, Norjasta, Eestistä, Ranskasta, Belgiasta, Britanniasta, Saksasta, USA:sta. Viva Espanjasta kirjoitetaan, muttei Vietnamista, Brasiliasta, Romaniasta, Puolasta, Mexicosta, Kanadasta jne. Globalisaatio ei heijastu blogien kautta.

Elämme edelleen omassa pienessä Satumaassamme. Tarkastelemme elämän menoa paikallisista ja kansallisista näkökulmista. Takapiriu kirjoittaa PersonalEU:sta. Löysin Americano nimisen blogin. Oletan, että Mobile Cowboy tuntee kansainvälisiä asioita. Voisimmeko lähestyä globalisaatiota ilmiönä ja vaikutuksia uudella tavalla.

Lähden tästä Oma mökki 2007 messuille Helsinkiin. Mahdolliset kommentit menevät hyväksyntään vasta iltamyöhään. Hauskaa viikonloppua!

Lähetä kommentti