maanantaina, joulukuuta 03, 2007

Ekorakentaminen Eurotrendinä?

Onko Ekorakentaminen Euroopassa yleistyvä, laajeneva, eriytyvä vai harvojen herkuksi osoittautuva trendi?

Tulevaisuudentutkimuksessa pohditaan, onko nykyisinä myrskyisinä aikoina ylipäänsä aihetta puhua trendeistä, varsinkaan John Naisbittin tapaan megatrendeistä.

Viitisenkymmentä vuotta olemme todistaneet Euroopan yhdentymistä. Eurooppalaisessa perheessä on nyt 25 jäsentä ja laajentumishalut eivät vielä ole hyytyneet.

Onko esimerkiksi tietoyhteiskunnan kehitys megatrendi, asteittaista ja johdonmukaista edistystä vai jotain muuta, sarja satunnaisesti toisiaan seuraavia sattumuksia?

Euroopan yhdentyminen tapahtuu ohuella ylätasolla. Tietotekniikan hyödyntäminen ruohonjuuritason yhteistyön lisäämisessä on vasta orastavalla alulla.

Onko se "näkymättömän käden" - tai Silikonilaaksossa ja USA:n länsirannikoilla toimivien megafirmojen - pilkun tarkasti muovaaman suunnitelman toteutumaa vai yhtä kaoottista vyörytystä, jota kukaan tai mikään ei suunnittele ja hallitse? Se on ehkä kaikkea tätä ja paljon muutakin.

Kyselen itseltäni näitä asioita, koska haluan pureutua puurakentamisen tulevaisuuteen uusilla keinoilla. Ideana on herättää keskustelua puun käytön eduista alueilla, missä sitä ei ole vielä oivallettu. Keskustelun käymistä helpottaa Top-Ten listan laatiminen. Teen puuhun liittyvän Top 10 listan pikimmiten. Työkalun avulla voimme pureutua olennaisiin kysymyksiin. Toiminta-avaruuden rajaaminen helpottaa asian käsittelyä.

Megatrendeistä on mahdollista puhua, kun tarkasteltava ilmiö hahmotetaan riittävän laajasti ja ymmärretään, että mega-trendi itsessään voi sisältää erilaisia ilmiöitä, vaihtoehtoisia suuntautumisia ja yllätyksiä. Näistä ilmiöistä tulee kuitenkin kokonaisuudessaan muodostua riittävän koherentti (="suurinpiirtein samansuuntainen") kokonaisuus.

Tulevaisuusprojekteissa on viime vuosina tullut jossain määrin suosituksi rakentaa nk. TopTen -listoja eri aloilta. Mitä niillä on tarkoitettu ja mihin niillä on pyritty on vaihdellut eri tapauksissa.

Niiden tarkoituksena on kuitenkin ollut kiteyttää joukko ilmiöitä, joiden on arvioitu vaikuttavan kaikkein olennaisimmin tulevaisuuteen tarkasteltavan ilmiöalueen kannalta.

Hyvin usein tilanne on se, että mielenkiintoisilta ja tärkeiltä vaikuttavia tekijöitä on hyvin suuri joukko, mutta yritykseltä puuttuvat teoriat ja mallit, joiden avulla se voisi tunnistaa keskeiset tekijät ja niiden väliset suhteet ja tulevat kehityssuunnat.

Tällöin esimerkiksi tulevaisuusprojektiin osallistuvat asiantuntijat voivat laatia omaan asiantuntemukseensa ja arvioihinsa perustuvia listauksia kaikkein keskeisimmistä ilmiöistä.

Juuri näitä listoja voidaan kutsua TopTen-listoiksi. Esimerkkinä TopTen-listasta löysin verkosta Hannu Miettusen laatiman näkemyksen suomalaisen teknologian kehityksestä tulevaisuudessa:

  1. Metsä ja sen jalostamisen teknologia. Kaikki alueet ovat tärkeitä, siementen viljelystä uusien valmistustekniikoiden ja tuotteiden kehittämiseen.

  2. Teollisuuden tuotantotekniikat. Integroitu suunnittelu ja valmistus, mittaaminen, suurten järjestelmien hallinta, joustava valmistus ja robotiikka kasvattavat merkitystään.

  3. Uudet materiaalit. Hyvin nopeasti kehittyvä alue, jonka tulevia sovelluksia ovat mm. elävän ja elottoman aineen yhdistäminen.

  4. Tietoverkot ja sähköinen viestintä. Verkkojen ja verkkopalvelujen kehittäminen tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia. Esimerkkejä tästä ovat käyttäjien tunnistaminen, viestien salaus, sähköinen raha, pankkipalvelut, sähköiset sanomalehdet, kauppa ja virtuaalinen sairaala.

  5. Muu tietotekniikan soveltaminen. Asiantuntijoita palvelevien laajojen, reaaliajassa toimivien tietokantojen kehittäminen, simulointi, 3D-kuvaaminen, lukuisat erikoissovellukset.

  6. Ympäristötekniikat. Elinkaariajattelu lisääntyy, suljettu kierrätys, jätteiden käsittelyjärjestelmät, ekorakentaminen ja ympäristövaurioiden korjaaminen korostuvat.

  7. Biotekniikka. Paljon potentiaalia löytyy kasvinviljelystä sairauksien hoitoon, bioelektroniikkaan ja bioniikkaan.

  8. Aivotutkimus. Tätä suomalaisen tutkimuksen vahvaa aluetta voidaan soveltaa laajamittaisesti mm. sairauksien hoitoon.

  9. Nanoteknologia. Suomi on menossa vahvasti mukaan tämän uuden vallankumoksellisen alueen tutkimukseen ja soveltamiseen.

  10. Erikoisteknologiat. Esimerkiksi sopii maapallon monitorointi avaruudesta ja hiukkasilmaisimien käyttö lääketieteessä ja teollisuudessa.

Miettusen listassa ideana on jakaa tarkasteltava ongelma-alue, teknologia, eri sektoreihin, joista tulevaisuuden kannalta keskeisimmät ja lupaavimmat on eritelty hieman tarkemmin.

Tällainen TopTen-lista antaa yleiskatsauksen siitä, mitkä teknologiat ovat tarkemman tarkastelun kannalta kiintoisimpia.

Listaa voidaan käyttää pohjana esimerkiksi, kun toteutetaan tulevaisuusbarometri tai rakennetaan tulevaisuustaulukko. Jatkotyö voi kohdistua joko kaikkiin osa-alueisiin tai osaan niistä.



Lähetä kommentti