Puutaloja ja rakentamispalveluja
Kemijärven, Bochumin, Perloksen, Soneran, Elcoteqin, Eforen, Voikkaan, Summan yms jälkeen Suomi hakee suuntaansa. Muutos palveluyhteiskunnaksi on yksi vaihtoehto. Tarjolla on ollut tietoyhteiskuntaa ja muuta post-industrialismia.
Miten muutos toteutetaan? "Suomi elää metsästä" slogania kehiteltiin 80-luvulla, kun metsäteollisuutta kutsuttiin auringonlaskun alaksi. Metsäjätit keksivät kansainvälistymisen ja big business kaavan ja saivat toisen elämän (Second Life). Silloinkin syynä pidettiin energiaintensiivisyyttä ja pelättiin paperittoman konttorin tuloa.
Nyt Stora Enso, UPM Kymmene, M-Real, Norske Skog ja muut europaperin ja kartongin valmistajat sulkevat tehtaita tiuhaan tahtiin. Vuodatamme kyyneleitä, pelkäämme metsäjalan murtumista. Massaliikkeet yrittävät kääntää kehityksen kelloa 50 vuotta ajassa taaksepäin. Kaipaamme vahvaa valtionjohtoa, Kekkosta, pelastajaa.
Piskuinen Teijo-Talot on aloittanut ensimmäisenä Suomessa kokonaisten tehdasvalmisteisten puutalojen tuonnin Suomeen. Ensimmäinen 81 neliön pientalo rantautui laivalla Virosta Hankoon viime viikolla. Talosta tuli tuontituote, koska palkkakustannukset Suomessa ovat Teijo-Talojen mukaan karanneet taivaisiin.
Tämäkin uutinen pani mietteliääksi. Karkaako myös metsään liittyvä palvelutuotanto Suomesta? Yksi virolainen talotehdas ei vielä kaada suomalaista pakettitalojen valmistusta. Teijo-Talot virolainen kumppani valmistaa tällä hetkellä vain 50 taloa vuodessa. Kapasiteetin nostaminen sataan taloon ei vielä omaa tuotantoamme lopeta, mutta tämä on enne.
Toisaalta, ruotsalaiset talovalmistajat ovat pitkään toimineet Suomen markkinoilla, joten tervetuloa vain virolaiset.
Paikallisella työmaalla on pelkästään virolaisia työmiehiä. Suomalainen remontti-Reiska ja puutalon rakentaja on kohta harvinaisuus. Mitä pitäisi tehdä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti