tiistaina, helmikuuta 19, 2008

Rakentaminen hipuu, kun jengillä ei ole fyrkkaa

Rakennusalan keskusliiton Rakennusteollisuuden tuoreiden tietojen mukaan viime vuonna jäi myymättä 1380 uutta asuntoa. Määrä oli kasvussa aiemmasta. Näin kävi siitä huolimatta, että myynnissä olevien asuntojen määrä supistui viime vuonna seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kertoo Taloussanomat.

Helge: Jarrua on painettu, mutta liian hitaasti. Muutoksen tuulet kääntyivät elokuussa 2007, kesälomien jälkeen.

Rakennusyhtiöt ovat jo leikanneet tämän vuoden rakennushankkeitaan. Hartela keskeytti Tampereella yhden kerrostalon ja yhden rivitalon rakennustyöt. Lemminkäinen ei toistaiseksi aloita rakennustöitä sen enempää Jyväskylässä kuin Oulussa.

– Kohteiden aloituksia on siirretty, ja ne voidaan käynnistää niin pian, kun riittävät edellytykset ovat olemassa, muotoilee Lemminkäinen Talon toimitusjohtaja Juha Nurmi.

Helge: Oulussa tonttien kysyntä hiipui kesällä 2007.


Kysynnän riittämättömyys on Rakennusteollisuuden mukaan jo toiseksi merkittävin haitta asuntotuotannolle. Suurin haitta on edelleen tonttimaan puute ja siitä johtuva tonttikustannusten nousu.

– Vastassa on täydellinen epävarmuus kehityksen suunnasta. Rakentajalla täytyisi olla nyt valmius kumpaankin ääripäähän, nopeaan kaasutukseen ja äkkijarrutuksiin, sanoo YIT Rakennuksen toimitusjohtaja Ilpo Jalasjoki.

– Tilanne on nyt hieman samantapainen kuin viime vuoden alussa. Kun olisi kristallipallo, niin tietäisi, kuinka käy. Kaikki eväät on myös siihen, että kauppa jatkuu ennallaan, sanoo Hartelan varatoimitusjohtaja Tuomo Vänskä.

Helge: Tonttimaan puute?

Vielä viime vuoden alkuvuodesta tilanne oli ennustamaton. Kuitenkin jo kesällä YIT reagoi heikkenevään kysyntään ja syksyn aikana se karsi tuotantoa lähes viidenneksellä. Aloitettavaksi ilmoitetusta 2700 asunnosta aloitettiin lopulta 2200.

Helge: Tuotantoa karsittiin. Mutta rakentajilla on tontteja, mutta ovatko ne väärissä paikoissa? Mitä tämä kertoo muuttoliikkeestä?

Yhtiö ei julkista tarkkoja lukuja tämän vuoden suunnitelmistaan, mutta Jalasjoki sanoo rakenteilla olevan noin 500 asuntoa vähemmän kuin viime vuonna. Jalasjoen mukaan määrässä on kolmanneksen pudotusta verrattuna vuoden 2006 lopun lukuihin.

Helge: Kolmannes on paljon. Puutullien myötä Suomesta saatetaan karsia 20 % metsäteollisuuden kapasiteetista. Kolmannes!

YIT:llä on myymättä tällä hetkellä noin 280 asuntoa. Se on Jalasjoen mukaan "haitarin yläpäästä, mutta ei meillä vielä ongelmana".

Jalasjoki ja Vänskä luettelevat hyviäkin enteitä tälle vuodelle.

– Muuttoliike kasvukaupunkeihin jatkuu, työllisyys on hyvä, palkkataso on hyvä.

Sekä Vänskän että Jalasjoen mukaan EKP:n maaliskuinen korkopäätös ratkaisee paljon.

– Ihmiset reagoivat korkopäätöksiin ja uutisiin, ja se näkyy markkinoiden heilahteluna. Huonojen uutisten jälkeen tulee hiljainen kausi, vaikka tarve asunnoille ei olisi kadonnut, Vänskä sanoo.

Helge: Huonoja uutisia on tullut, mutta on tämä tässä? Lisää lienee tulossa.

Vänskä pitää kasvukeskuksiin jatkunutta muuttoliikettä yhtenä selityksenä sille, että Hartelalla tämän vuoden tammikuu oli viime vuotista parempi.

– Suuret konsernit ovat myös vähentäneet aloituksiaan, ja se näkyy jo markkinoilla.

Sekä Lemminkäisen tytäryhtiö Alfred A. Palmberg että Hartela rakentavat pääkaupunkiseudulla ennakkosuunnitelmien mukaisesti.

Hartelalla on tällä hetkellä valmiina pääkaupunkiseudulla muutamia kymmeniä asuntoja. Tänä vuonna käynnistyy Vänskän mukaan "kolmesta neljään kohdetta".

Helge: Mitä tapahtuu muualla Suomessa?

Asuntojen hintoihin on kuitenkin luvassa "kovia paineita". Vaikutukset kysyntään jäävät Vänskän mukaan nähtäväksi.

– On työehtosopimuksia, energian hinnan ja kuljetuskustannusten hinnankorotuksia sekä kiristyneet rakennusten energiamääräykset, jotka eivät ole siirtyneet vielä rakennuskustannuksiin. Ne näkyvät vasta tänä vuonna rakennettavissa taloissa. Tonttien hinnat eivät ole laskeneet.

Helge: Raakamaa ja raakapuu. Samoja ongelmia.


– Jos niillä hinnoilla ei käy kauppa, sitten se pysähtyy. Mutta sitä emme tiedä.

YIT tarjoaa tänä vuonna runsaasti kohteita ennakkomarkkinoinnilla. Varsinainen rakentamispäätös tehdään Jalasjoen mukaan vasta, jos markkinointi puree.

Lemminkäisellä puhutaan vastaavasti "hyvin perustelluista" aloituksista.

– Pari vuotta sitten ennakkovarauksia ei paljon kyselty, vaan hanke käynnistettiin niin pian kuin luvat saatiin ja kaikki meni. Tässä suhteessa peliin on tullut varovaisuus, Jalasjoki kuvailee.

Helge: Varovaisuus on lisääntynyt.



Lähetä kommentti