maanantaina, maaliskuuta 24, 2008

Ruotsi panostaa energiatehokkaiden kaupunkien vientiin

Ruotsi panostaa näkyvästi ympäristöteknologian ja -osaamisen vientiin. SymbioCity -konseptin ja -projektin taakse on kerätty lähes 700 yritystä. Ulkomaankauppaministeri Ewa Björling vetää vientivankkuria, jonka tavoitteena on myydä ruotsalaista ympäristöteknologian osaamista maailmalle.

Jo nyt, ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa, enemmistö ihmiskunnasta asuu kaupungeissa. Kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua 70 % asuu urbaaneissa ympäristöissä.

Tästä kumpuavaa ympäristöteknologian potentiaalia ruotsalaiset ovat lähteneet päättäväisesti tavoittelemaan.

Poliitikot ja päättäjät joutuvat miettimään urbanisoitumisen valo- ja varjopuolia.
  1. Kaupunkisuunnittelun näkökulmia joudutaan muuttamaan
  2. Jätevuorten syntymisen estäminen on korkeassa kurssissa
  3. Liikennekaaoksen välttäminen edellyttää pitkäjänteistä liikennesuunnittelua
  4. Ympäristövastaisten ghettojen kehittymisen estäminen onnistuu oivaltavalla kaupunkisuunnittelulla
Ruotsalaiset ovat taitavasti hyödyntäneet ympäristöosaamistaan markkinoinnissaan. Nyt kannetaan huolta siitä, että maapallon lämpenemisen (Global Warming) imussa markkinoille tulee valtavasti uutta teemaa hyödyntäviä yrityksiä. Yksittäisten toimijoiden viestit saattavat hukkua valtavaan kohinaan.
  • Clean Tech
  • Green Tech
  • Global Warming
  • Sustainable
  • Energy Saving
  • Conservation
Ruotsalaiset ovat päätyneet yhteistyön tiivistämiseen. Tavoitteena on älykkäiden, integroitujen ratkaisujen toimittaminen maailmanlaajuisille markkinoille. "Holististen ratkaisujen" kauppaamisen esteiden raivaamisessa hyödynnetään yritysten ja valtion vientitoimistojen yhteistyötä. Ruotsalaiset ovat ympäristöteknologiamarkkinoinnissaan oivaltaneet referenssien arvon.

Jätevesilaitoksen pakkaaminen asiakirjasalkkuun tai Powerpointiksi läppärin PC:hen ei enää riitä suurten kokonaisuuksien kaupankäynnissä. Bioenergialaitoksen, lähi- ja kaukolämpölaitoksen toiminnan esittelyssä turvaudutaan Business-to-Business turismiin. Asiakkaat kutsutaan "Exportrådetin" eli vienninedistämislaitoksen toimesta Ruotsiin tutustumaan täyden mittakaavan laitoksiin ja kaupunkisuunnittelun helmiin.

Hammarbyn mallissa energian käyttö ja jätteiden synty minimoidaan - uusiokäyttö ja säästäväisyys (conservation, hushållning) maksimoidaan.
  1. Kierrätysajattelua edistetään
  2. Ruotsalaisilla on kohteina seitsemän kaupunkia Kiinassa
  3. Venäjällä suunnitellaan kaupunginosaa, jossa sovelletaan "The Hammarby model" eli Hammarbyn mallia
  4. Teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen
Ruotsalaisten laskelmien mukaan, "teollisuuden hukkalämmön muuntaminen kaukolämmöksi mahdollistaisi Euroopassa CO2-päästötavoitteen nelinkertaisen saavuttamisen. Emme ole lainkaan oivaltaneet, miten tuhlailevaa elämäntyylimme on.
  1. Hammarbyssä veden kulutusta pienennettiin 40 %
  2. Ravinnekuormitusta vähennettiin 50 %
  3. Kiinteistöjen hinnat nousivat 26 %
Numeroiden takana on professori Ulf Ranghagen (professor i urban planering och chefsarkitekt på Sweco, Nordens ledande konsultföretag inom miljöteknik och arkitektur), joka kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on ympäristöneutraalisuus (klimatneutralitet).
  • Rakennetaan energianiukkoja ns. "negawattitaloja" (energisnåla)
  • Kuljetuksen, logistiikan ja teollisuuden toimintoja tehostetaan
Professori Ulf Ragnhagenin mielestä poliittiset päättäjät puhuvat vääristä asioista. Pitäisikö päästötavoitteiden prosenttilukeman olla 38 vai 40, on turhaa puhetta, kun tavoitteisiin päästään kokonaisvaltaisella energiatehokkuutta ja kierrätystä edistävällä suunnittelulla ja rakentamisella.
  1. Hammarbyssä jätteet poltetaan energiaksi ja muunnetaan talouksien palautettavaksi kaukolämmöksi
  2. Jätteet lajitellaan kotitalouksissa huolellisesti biojätteet erikseen ja poltettavat jakeet erikseen omiin säkkeihinsä
  3. Jätteet toimitetaan jatkojalostukseen "säkkipostilla" eli maanalaisia putkia pitkin jätteidenkeräilyautoihin
  4. Kuljetusautot vievät jätesäkit Högdalenin puhdistus-/erottelulaitokselle, jossa ne muunnetaan energiaksi ja kompostoidaan ruokamullaksi
  5. Hammarbystä piti tulla vuoden 2004 olympiakylä (Ruotsi ei saanut Olympialaisia)
  6. Henriksdalenin puhdistuslaitoksessa jäteveden liete muunnetaan mädättämällä biokaasuksi
  7. Biokaasua käytetään busseissa ja biokaasuveneissä, jotka vastaavat alueen joukkoliikenteestä (Hamarbystä Södermalmiin ja Nybroplanenille)
  8. Hammarbyn merikaupungista löytyy myös 900 biokaasuliettä
  9. Sähkön käyttö on vähentynyt 20 prosentilla biokaasuliesillä varustetuissa kiinteistöissä
  10. Kiinteistöjen hallitsevan lämmitysmuoto on kaukolämpö
  11. Aurinkopaneeleja testataan
  12. Kiinteistöistä löytyy aurinkolämmön sieppaajia (solfångare)
  13. Tavoitteena on veden käytön vähentäminen: keskivertokuluttaja käyttää 200 litraa vettä päivässä ja tavoitteena on puolittaa veden käyttö 100 litraan (mallikaupunginosassa keskimääräinen veden käyttö on nyt 140 litraa vuorokaudessa)
Tiesittekö, että yhden kahvikupin juominen kuluttaa "virtuaalista vettä" 140 litraa. Vesi kuluu kahvipapujen kasvatuksessa, kuljetuksessa ja prosessoinnissa.
Lähetä kommentti