Matalaenergiataloja Suomeen?

Passiivitalo on erittäin vähän lämmitysenergiaa kuluttava talo, jossa on hyvä sisäilman laatu. Taloja on rakennettu muutamia tuhansia Saksaan ja Itävaltaan. Saksassa talon sertifioitu lämmitysenergian vuosikulutus on 15 kWh/m2. Tavoiteltava taso voisi olla Suomessa 20-30 kWh

Nykyisten rakennusmääräysten mukaisen talon lämmitysenergian kulutus on noin 100 kWh/m2/vuosi. Matalaenergiatalot ovat kuluttaneet seurantamittauksien mukaan 50 kWh. Meillä on valtavasti vanhoja omakotitaloja, jotka kuluttavat lämpöenergiaa järjettömästi. Vuosikulutus saattaa olla jopa 150 kWh/m2 eli lähes kaksinkertainen nykytaloihin verrattuna ja viisi kertaa suurempi kuin passiivitaloissa tavoitellaan.

Passiivitalon vaipparakenteet ovat tehokkaasti lämpöä eristäviä ja ilmatiiviitä. Talo voidaan rakentaa puusta tai kivestä. Lämpö saadaan pääosin kodin sähkölaitteista, asukkaista ja auringosta. Varsinaista lämmitysjärjestelmää ei tarvita. Tarvittaessa käytetään korvausilmakanavassa olevaa lämpövastusta.

Näin kerrotaan "Ole Hyvä! kodin hyötylehti numerossa 6 / 2007".

Viime aikoina VTT on tehnyt laskelmia, millainen passiivitalon tulisi olla Suomen ilmastossa. Maamme eteläosissa tavoiteltu 20 kWh:n kulutukseen päästäisiin seuraavasti:

1. seinien U-arvo alle 0,13 vastaa noin 350 mm:n villaeristystä
2. yläpohjan U-arvo alle 0,08 vastaa noin 600 mm:n villaeristystä
3. maanvaraisen alapohjan U-arvolle alle 0,15 vastaa noin 250 mm villaa tai styroksia
4. ikkunan U-arvo alle 0,8; nykyiset ikkunat ovat noin 1,2
5. ovet U-arvo alle 0,4; nykyiset ovat noin 0,8
6. ilmatiiveysluku n50 alle 0,6; nykyiset uudet talot ovat tasolla 3 -4
   

Vaipan ilmatiiveys edellyttää suunnitelmissa selkeitä ohjeita ja työmaalla huolellista työtä. Lisäkustannukset tiiveyden saavuttamiseksi ovat mitättömät. Mutta uusi ajattelutapa voi olla haaste kokeneellekin ammattimiehelle.

1. Nykyiset ikkunat eivät täytä vaatimuksia
2. Karmien kylmäsiltavaikutus pitää katkaista
3. Ikkunateollisuuden pitäisi panostaa tuotekehitystyöhön
4. Lämmöntalteenotossa tavallisten levylämmönvaihtimien hyötysuhde ei ole riittävä
5. Tarvitaan tehokkaampia pyöriviä tai vähintään vastavirtalevylämmönvaihtimia

Passiivitalon rakentaminen on vain vähän kalliimpaa nykyisten määräysten mukaiseen taloon verrattuna. Arviolta hintaero on...

1. Norjassa ....................................................... 7 %
2. Belgiassa ...................................................... 15 %
3. Saksassa ...................................................... 10 % (Passivhaus Institute)
   
4. Suomessa .................................................... 10 % (VTT:n arvio)

Rakennettavat pientalot on jo jo nyt lämmöneristetty selvästi määräyksiä tehokkaammin, joten lisäkustannuksetkin ovat mainittuja pienempiä.

Oletettavasti vain pieni osa vuosittain rakennettavista noin 12 000 omakotitalosta on passiivitaloja, suuret säästöt syntyvät aivan toisaalla eli olemassa olevaa talokantaa kohentamalla.

Korjaamalla saataisiin 150 000 vanhaa taloa energiaa säästäviksi. Vuosisäästöt olisivat suuria:

• 150 000 kpl x 100 m2 x 60 kWh (säästö) = 900 000 kWh
• Säästöllä lämmittäisi yli 300 000 sataneliöistä passiivienergiataloa
  

Ole Hyvä! kuittaa, että "valtiovallan ponnistelut keskittyvät enemmän lämmitysenergian tuotantotapoihin ja niiden muuttamiseen kuin säästämiseen". Hatarassa talossa energia energiaa tuhlataan tuotettiinpa se millä tavalla tahansa.