Kuuntelin viime yönä Juhani Ahoa käsittelevää radio-ohjelmaa. Yhdistin kuulemani TIE-projektiin ja La Strada-metodiikkaan.
Juhani Aholla oli reilu sata vuotta takaperin tarvetta ja motivaatioita pitää yhteyttä erilaisiin ihmisiin,voidakseen kirjoittaa uusia kirjoja ja uudella tavalla.
Qelluntai #Suomi2 voi erkaantua ajanvietteen lisäksi sen yhteiskunnallinen ulottuvuuteen. Voimme parhaimmillaan ratkoa suuria kansallisia ongelmia vuorovaikutteisella TIE-teosvälineellä.
Yritän TIE:lle uutta määritelmää:
T = Tuota
I = Interaktiivisesti (korvaan Itse –> interaktiivisella)
E = Esitys, elokuva, esitelmä, elegia
Sadat toimijat voivat tarttua ongelmavyyhtiin ja luoda ratkaisuja ilman perinteistä kokouskäytäntöjä. Jatkuva yhteistyö onnistuu mistä tahansa jokapaikan tietotekniikalla.
Henkilökohtainen teos on kiinnostava, mutta tavoitteena on interaktiivinen joukkotuotos. La Strada metodin avulla haemme merkkejä yhteiskunnasta ja tuemme myönteistä muutosta. Ihmiset voivat sitoutua taustoistaan ja työtehtävistään riippumatta.
Juhani Ahon Rautatien tilalle tulee interaktiivinen mobiiliteknologia ja Internet.
Osallistujat voivat joukolla kirjoittaa (auteur) puhtaaksi ideoita audio- ja videopätkistä multimediateoksiksi.
Voimme lähestyä yhteiskunnallisia kuviota monitasoisesti etäältä, jopa maailman toiselta laidalta.
Miten niin oli käynyt aikaisemmin?
Hyvän elämän salaisuudet voidaan siedettävästi kuvata Tie-tekniikalla ja La Strada-metodiikalla. Ongelmanratkaisut kypsyvät ongelmanratkaisujen harjoituksilla. Lastuja kirjoittava Aho tavoitteli stämninkiä. Hän oli tarkka tunnelmien tallentaja. Juhani Aho oli ihmissuhteissa häilyväinen. Mitä tämä teknologia tuo tullessaan? Syntyykö häilyen uusia Teoksia?
