Taiteilija Jan-Erik Andersson

Hän kertoo radio-ohjelmassa 12. toukokuuta 2010 asunnostaan Turun linnan lähistöllä.

Taiteilija tuottaa performansseja, kouluissa ja julkisissa tiloissa, jopa kirkkoduuneja, vaikka Jan-Erikin ei pitäisi päästä kirkkoon, hän kertoo naurahtaen.

Suomessa pitää olla yhteistyössä Safa-arkkitehdin kanssa, että saa tehdä taloprojekteja.

Taiteilija paneutuu yksityiskohtiin. Jan-Erik tavoittelee surrealistisia kokonaisuuksia. Taide on Suomessa vapaata,  arkkitehtuuri on suljetumpaa.

Arkkitehtuurissa haetaan esteettistä puhdasta pintaa, mutta Jan-Erik haluaa tehdään hauskaa ornamentiikkaa. Sähköpiuha, kahvikupit ja kirppariroina kelpaavat ornamentiikaksi.

Voi tätä valon määrää tässä, toteaa toimittaja.

Tämä levenee tässä, kun mennään ylöspäin. Poika loi laivan itselleen rakentanut. Isä oli merikapteeni. En ole koskaan astunut purjeveneeseen. Pesä-veistoksellani tutkin arkkitehtuuria. Ne tutkii moduuleja, minulle moduulina on linnunpesä.

Linnut ottavat roskan ja rakentavat siitä pesän, ne tehdään äärettömän stabiileiksi. Käytävillä mahdollisimman hulluja lamppuja. Minulla on aikamoinen kokoelma. Täällä on 30 lamppua. Ihmisten omia lamppuja tuodaan Helsingissä olevaan vanhainkotiin.

Tykkäät kitsistä.

Liikun äärimaisemassa. New Yorkissa julkiset rakennukset ovat äärimmäisen kiellettyjä paikkoja. Tämän pitäisi mennä aurinkoenergialla.

Sain Paavo Nurmen oven.

Hehkuvan sininen maali. Muoto on kissankello, kukka, lasipintaa funtsittiin pitkään. Turun sataman nostalgiset nostokurjet tuolla. Kaupunki levittäytyä alapuolella.

Mikä tekee ihmisestä taiteilijan rationaalisessa maailmassa.

Minulla oli lapsena paha änkytys  ja loin sisäisen maailman. Pidin piirtämisestä ja kirjoittamisesta. Isällä oli matkoiltaan tullessaan kapsekki täynnä tavaroita. Se tuli joulupukin tavoin ja toi tavaroita, levyjä, joita muilla ei ollut.

Näimme isää harvemmin kuin nykyajan eronneet. Fatsin elämässä oli jotain hohdokasta. Psykologista analysoimaan tarvitaan. En ole suunnitellut mitään.

Kuvataiteen tohtori Jan-Erik Andersson.

Hän kertoo saksalaisesta proffasta, joka avasi aineet kaikille, että siinä on jotain kunnolla jotain uutta ja erilaista.

Pitäisi kirjoittaa kirjan, mitä on elämä tässä talossa. Nyt väitös on verkkoteoksena. On kirjallinen teos päässä, valmiina odottamassa. Jaksaisiko kirjoittaa, juoda viiniä ja kahvia ja kirjoitta.

Reportterina Riitta Vauras, YLE.

Rakentaminen hipuu, kun jengillä ei ole fyrkkaa

Rakennusalan keskusliiton Rakennusteollisuuden tuoreiden tietojen mukaan viime vuonna jäi myymättä 1380 uutta asuntoa. Määrä oli kasvussa aiemmasta. Näin kävi siitä huolimatta, että myynnissä olevien asuntojen määrä supistui viime vuonna seitsemän prosenttia edellisvuoteen verrattuna, kertoo Taloussanomat.

Helge: Jarrua on painettu, mutta liian hitaasti. Muutoksen tuulet kääntyivät elokuussa 2007, kesälomien jälkeen.

Rakennusyhtiöt ovat jo leikanneet tämän vuoden rakennushankkeitaan. Hartela keskeytti Tampereella yhden kerrostalon ja yhden rivitalon rakennustyöt. Lemminkäinen ei toistaiseksi aloita rakennustöitä sen enempää Jyväskylässä kuin Oulussa.

– Kohteiden aloituksia on siirretty, ja ne voidaan käynnistää niin pian, kun riittävät edellytykset ovat olemassa, muotoilee Lemminkäinen Talon toimitusjohtaja Juha Nurmi.

Helge: Oulussa tonttien kysyntä hiipui kesällä 2007.


Kysynnän riittämättömyys on Rakennusteollisuuden mukaan jo toiseksi merkittävin haitta asuntotuotannolle. Suurin haitta on edelleen tonttimaan puute ja siitä johtuva tonttikustannusten nousu.

– Vastassa on täydellinen epävarmuus kehityksen suunnasta. Rakentajalla täytyisi olla nyt valmius kumpaankin ääripäähän, nopeaan kaasutukseen ja äkkijarrutuksiin, sanoo YIT Rakennuksen toimitusjohtaja Ilpo Jalasjoki.

– Tilanne on nyt hieman samantapainen kuin viime vuoden alussa. Kun olisi kristallipallo, niin tietäisi, kuinka käy. Kaikki eväät on myös siihen, että kauppa jatkuu ennallaan, sanoo Hartelan varatoimitusjohtaja Tuomo Vänskä.

Helge: Tonttimaan puute?

Vielä viime vuoden alkuvuodesta tilanne oli ennustamaton. Kuitenkin jo kesällä YIT reagoi heikkenevään kysyntään ja syksyn aikana se karsi tuotantoa lähes viidenneksellä. Aloitettavaksi ilmoitetusta 2700 asunnosta aloitettiin lopulta 2200.

Helge: Tuotantoa karsittiin. Mutta rakentajilla on tontteja, mutta ovatko ne väärissä paikoissa? Mitä tämä kertoo muuttoliikkeestä?

Yhtiö ei julkista tarkkoja lukuja tämän vuoden suunnitelmistaan, mutta Jalasjoki sanoo rakenteilla olevan noin 500 asuntoa vähemmän kuin viime vuonna. Jalasjoen mukaan määrässä on kolmanneksen pudotusta verrattuna vuoden 2006 lopun lukuihin.

Helge: Kolmannes on paljon. Puutullien myötä Suomesta saatetaan karsia 20 % metsäteollisuuden kapasiteetista. Kolmannes!

YIT:llä on myymättä tällä hetkellä noin 280 asuntoa. Se on Jalasjoen mukaan "haitarin yläpäästä, mutta ei meillä vielä ongelmana".

Jalasjoki ja Vänskä luettelevat hyviäkin enteitä tälle vuodelle.

– Muuttoliike kasvukaupunkeihin jatkuu, työllisyys on hyvä, palkkataso on hyvä.

Sekä Vänskän että Jalasjoen mukaan EKP:n maaliskuinen korkopäätös ratkaisee paljon.

– Ihmiset reagoivat korkopäätöksiin ja uutisiin, ja se näkyy markkinoiden heilahteluna. Huonojen uutisten jälkeen tulee hiljainen kausi, vaikka tarve asunnoille ei olisi kadonnut, Vänskä sanoo.

Helge: Huonoja uutisia on tullut, mutta on tämä tässä? Lisää lienee tulossa.

Vänskä pitää kasvukeskuksiin jatkunutta muuttoliikettä yhtenä selityksenä sille, että Hartelalla tämän vuoden tammikuu oli viime vuotista parempi.

– Suuret konsernit ovat myös vähentäneet aloituksiaan, ja se näkyy jo markkinoilla.

Sekä Lemminkäisen tytäryhtiö Alfred A. Palmberg että Hartela rakentavat pääkaupunkiseudulla ennakkosuunnitelmien mukaisesti.

Hartelalla on tällä hetkellä valmiina pääkaupunkiseudulla muutamia kymmeniä asuntoja. Tänä vuonna käynnistyy Vänskän mukaan "kolmesta neljään kohdetta".

Helge: Mitä tapahtuu muualla Suomessa?

Asuntojen hintoihin on kuitenkin luvassa "kovia paineita". Vaikutukset kysyntään jäävät Vänskän mukaan nähtäväksi.

– On työehtosopimuksia, energian hinnan ja kuljetuskustannusten hinnankorotuksia sekä kiristyneet rakennusten energiamääräykset, jotka eivät ole siirtyneet vielä rakennuskustannuksiin. Ne näkyvät vasta tänä vuonna rakennettavissa taloissa. Tonttien hinnat eivät ole laskeneet.

Helge: Raakamaa ja raakapuu. Samoja ongelmia.


– Jos niillä hinnoilla ei käy kauppa, sitten se pysähtyy. Mutta sitä emme tiedä.

YIT tarjoaa tänä vuonna runsaasti kohteita ennakkomarkkinoinnilla. Varsinainen rakentamispäätös tehdään Jalasjoen mukaan vasta, jos markkinointi puree.

Lemminkäisellä puhutaan vastaavasti "hyvin perustelluista" aloituksista.

– Pari vuotta sitten ennakkovarauksia ei paljon kyselty, vaan hanke käynnistettiin niin pian kuin luvat saatiin ja kaikki meni. Tässä suhteessa peliin on tullut varovaisuus, Jalasjoki kuvailee.

Helge: Varovaisuus on lisääntynyt.

Oulun ja pääkaupunkiseudun omakotitonteista

Omakotiasuminen viehättää suomalaisia. Noin 80 prosenttia haluaisi asua omakotitalossa.

HS kirjoittaa sunnuntaina 23. syyskuuta 2007, että Olusssa kymmeniä varauksia on peruttu, kun entinen asunto ei ole mennyt kaupaksi.

1. Puutavara on kallistui vuodessa 40 %
2. Korot ovat olleet nousussa
3. Tontit eivät ole halpoja
4. Uuden talon rakentaminen hirvittää monia
   

Oulun tonttipolitiikkaa on kiitetty. Kasvukeskuksista Oulu on pystynyt parhaiten pitämään tonttien hinnat kurissa tiukalla tonttipolitiikalla. Kaupunki muutti myytävien omakotitonttien hinnoittelua vuonna 2005.

Rakennusprojektin aloitus on hirvittänyt monia. Pitkään kestäneen kiivaan tonttien kysynnän jälkeen tilanne on nyt harvinainen: runsas kolmannes kaupungin tänä vuonna tarjolla panemista omakotitonteista on yhä myymättä.

Kevään ja kesän 2007 aikana on peruttu kymmeniä varauksia. Suurin syy on hankaluus entisen asunnon myynnissä. Myyntiajat ovat pidentyneet, eivätkä ihmiset ole päässeet pankkien kanssa rahoitusneuvotteluissa eteenpäin. Toki yleinen korkopolitiikkakin vaikuttaa.

Kun siihen asti tonteista oli saanut vapaasti tehdä tarjouksen, nyt 75 % tonteista myydään kiinteään hintaan. Oulussa kiinteähintaisten tonttien keskihinta jää alle 50 euroon neliöltä. Yksityiset maanomistajat myyvät tontteja huomattavasti kalliimmalla hinnalla.

Oulun kaupunki tarjosi keväällä 2007 myyntiin noin sata omakotitonttia. Niistä lähes kaikki varattiin, mutta myöhemmin lähes puolet varauksista peruttiin. Sen jälkeen kaupunki on kaupitellut vapaaksi jääneitä tontteja ja saanutkin niistä osan myytyä.

Omakotitontit ovat edelleen niukkuushyödyke erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa kaavoitus on kitsasta ja yksityiset markkinat vähäisiä. Myös tonttien kohtuuttoman korkeat hinnat ovat todellinen ongelma.

Oulussa tarjousten perusteella myytävissä tonteissa neliöhinnat voivat kivuta jopa 70 euroon. Rahoituksen järjestyminen ratkaisee rakentamisen aloittamisen.

Oulu tarjoaa rakentamishaluisille huikean määrän maata verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseudun kuntiin. Vantaan tavoitteena on myydä tai vuokrata 50 - 60 tonttia vuosittain, kun taas Helsinki suunnittelee yltävänsä runsaaseen sataan tonttiin vuodessa.

Espoo vuokrasi ja myi omakotirakentajille tänä vuonna 86 tonttia. Sekä pääkaupunkiseudulla että Oulussa tonttien hinnat ovat noin kaksinkertaistuneet vuosituhannen alusta.