Hyvä Elämä

Ranskassa 6.9.1992. Kehitämme modernia konseptia. Suomen metsiä ei ole vielä kaluttu ja harvestoitu tyhjiksi.

Puun kauneusarvoja ei ole ymmärretty, kun painopiste on ollut sahatavaran tehotuotannossa.

Uudet ratkaisut lähtevät liikkeelle traditiosta, johon yhdistämme huippumodernin suunnittelun, tuotannon ja tietokoneohjatun jakelun.

Puusta voidaan tuottaa aistikkaita, kauniita, aitoja, läpimietittyjä, pehmeitä, teknisesti taidokkaita, yksityiskohtia myöden esteettisiä, perinteitä kunnioittavia, kokonaisvaltaisia, uljaita, hienoja, ajattomia, toimivia kokonaisuuksia. Kuin pieniä oravanpesiä, joita ei lainkaan pintakäsitellä.

Rakennukset kuiskivat tällaisen ohjelman mahdollisuudesta. Ideana oli tuottaa uutta työtä maaseudun peräkyliin. Toimintamallin piti varmistaa maaseudun elinvoiman säilymisen.

Piilevien voimavarojen vapauttaminen on ollut testipenkissä parikymmentä vuotta. Onnistuuko tämän laman jälkeen?

Raskaita tappioita sahoilla

Vuosi sitten kohistiin puutulleista, nyt sahojemme ongelmana on, että Euroopassa on tarjolla sahatavaraa yli kulutuksen, eivätkä suomalaissahat pärjää hintakilpailussa.

• Sahoja suljetaan
• Lomautuksia jaellaan
• Uutta pitäisi keksiä
• Ruotsin kruunu on liian halpa

Rakentamisen laskun heijastukset sahojen toimintaan

Asuntohintoja uhkaa neljänneksen lasku Britanniassa mikäli rahoitusmarkkinoiden vaikeudet ja niiden aiheuttama luottolama jatkuvat.

Rakentaminen on ollut vilkasta Espanjassa, Baltian maissa ja Britanniassa. Uusimmat uutiset Brittein saarilta kertovat vaikeutuvasta kehityskierteestä, jolla on käytännön vaikutuksia mm. suomalaiseen sahateollisuuteen ja rakennusaineteollisuuteen.

• Britannian asuntohinnat saattavat alentua neljänneksellä ensi vuoden (2009) loppuun mennessä

Suomalaisen metsäteollisuuden tuotanto laski ja tulokset heikkenivät alkuvuonna. Eniten vaikeuksia oli sahateollisuudessa, jossa tuotanto laski tammi-maaliskuussa eli kolmen kuukauden aikana peräti neljänneksen.

• Asuntohintojen laskua tulisi tänä vuonna 10 prosenttia ja vuonna 2009 15 prosenttia
  

Sahojemme ongelmat alkoivat jo kesällä 2007, kun rakentaminen Yhdysvalloissa hyytyi ja Keski-Eurooppaan syntyi ylitarjontaa. Noususuhdanne meni metsäteollisuudessa ohi lähes huomaamatta, eikä parempaa ole luvassa.

Brittiläiset markkinatutkijat arvelevat intojen laskun uhkavan kaikkia paitsi aivan halutuimpien alueiden asuntoja.

1. Kiinteistövälittäjien mukaan asuntojen myyntiajat ovat pidentyneet vuoden takaisesta vajaasta kuudesta viikosta yhdeksään.
   
   
2. Toteutuneet kauppahinnat ovat keskimäärin 93 prosenttia pyydetyistä hinnoista. Asuntohintojen hinnat ovat laskeneet huhtikuussa 2008 jo seitsemättä perättäistä kuukautta.
   
   
3. Hinnat ovat prosentin alempana kuin vuosi sitten.

Lainansaannin helpottuminen rajoittaisi hintojen laskua selvästi. Helpompi luotonsaanti tukisi hintoja ja pitäisi vuoden 2008 laskun neljässä ja vuonna 2009 kahdessa prosentissa. Mikäli asuntolainojen saatavuus ei parane pian, seuraukset voivat olla vakavat koko taloudelle. Talouden hidastumisen heikentämä työmarkkina voimistaa hintojen laskua entisestään.

Britannia on ollut sahateollisuudellemme tärkeä markkina-alue. Siellä törmäämme tietenkin nopeimmin pohjoisamerikkalaisten sahureiden kilpailuun. Ylituotantoa yritetään rahdata Atlantin yli ja markkinoita vallataan alemmilla hinnoilla.

Millaisista määristä puhutaan? Katsotaan tilastoja:

"Sahatavaran vienti on kasvanut tuotannon suhteessa", kertoi Metsäteollisuus ry 2006. Vuonna 2006 mäntysahatavaraa vietiin 3,5 milj. m3, kuusisahatavaraa 3,3 milj.m3 ja höylätavaraa 1,0 milj.m3. Yhteensä vienti kasvoi 0,3%.

Raahen sataman tiedotteessa 16.1.2008 kerrotaan

Sahatavaran vienti kasvoi noin kymmenen prosenttia viennin kokonaismäärän ollessa 136 600 m3. Eniten sahatavaraa vietiin Kreikkaan ja Brittein saarille. Tämän mukaan Raahesta virtaa vielä mukavasti tuotteita Eurooppaan.

Katsotaan kehitystä tarkemmin. Raahen sahatavaran viennin volyymi on alhainen. Vuosi 2007 oli Raahen satamassa kiivaan kasvun ja toiminnan aikaa. Vuoden mittaan satamassa valmistauduttiin syväsatamahankkeen käynnistämiseen ja kehitettiin samalla muita satamapalveluja. Eniten sieltä vietiin Rautaruukin tuotteita.

Loviisassa on paljon suurempi sahatavaran vientisatama

Loviisan satamaan johti 8,5 m:n väylä, joka oli valmistunut vuonna 1984. Väylän pituus on noin 15 km. Loviisan sataman kuljetusmäärä vuonna 2004 oli 1,1 milj. tonnia. Satama palvelee pääosin mekaanista puunjalostusteollisuutta sekä kivihiili- ja viljakuljetuksia. Sahatavaran viennissä satama on ollut neljän suurimman joukossa. Vuonna 2004 sahatavaran vienti oli noin puoli milj. tonnia.

• Kokonaiskuvan saa uusimmasta tullitilastosta
  
  
• Kuukausikatsaus tammikuu 2008
  

Mekaanisen metsäteollisuuden vienti jäi selvästi viime vuoden (2007) tammikuun vientiä vähäisemmäksi: sahatavaran vienti supistui 16 % ja puutuotteiden vienti seitsemän prosenttia.

Parocilta eristevillatehdas Venäjälle

Rinnakkaisissa lehtikirjoituksissa kerrotaan, että Ruukki Group lopetti selluprojektin Venäjällä ja suomalainen, joskin ulkomaisten omistuksessa pitkään ollut mineraalivillayhtiö Paroc aikoo tänä vuonna päästä rakentamaan ensimmäistä tehdastaan Venäjälle.

"Ympäristölupa toivotaan saatavan kesän jälkeen. Silloin syyskuussa 2008 päästäisiin kaivamaan kuoppaa", sanoo yhtiön toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo Hesarille 4.3.2008.

Venäjä on ilmeisesti noussut jo Euroopan suurimmaksi eristevillojen markkina-alueeksi ohi Saksan. "Energialla on Venäjälläkin hintansa, eikä lämmön tuhlaus ole enää itsestään selvyys. Viisikymmentä eristevillan tuotantolaitosta sinne pitäisi mahtua. Toivottavasti kymmenen niistä on meidän", Parocin toimitusjohtaja Väinö Tuomisalo maalaa tulevaisuutta.

Parocin tehtaan pitäisi nousta Tsudovoon, satakunta kilometriä Pietarista Moskovan suuntaan. Samalla paikkakunnalla on metsäyhtiö UPM:n vaneritehdas. Samainen kaupunki sattuu olemaan myös Paraisten ystävyyskaupunki.

• Investoinnin ensimmäinen vaihe on 90 miljoonaa euroa
• Sillä saadaan yksi tuotantolinja, jonka on määrä valmistua 2010
• Suunnitteilla on toinen ja kolmaskin linja, sekä erikoistuneempaa eristeiden ja paneelien tuotantoa
• Muutamassa vuodessa kokonaisinvestoinnit nousevat 200 miljoonaan euroon

"Mineraalivilla kuidutetaan kivestä, jota tehtaan lähettyvillä ei ole - tai jos on, se on liian syvällä. Siksi kiviaines tuodaan proomuilla tai junalla Suomen Savosta, Lapinlahdelta", kertoo HS.

Outoa. Tämäpä erikoinen ratkaisu. Luulisi, että jalosteiden kuljettaminen olisi viisaampaa, toisaalta villoissa on paljon ilmaa.

Hesari jatkaa: Kiven rahtaaminen ei välttämättä ole niin hullua kuin miltä kuulostaa. Yhdestä rautatievaunullisesta kiveä syntyy 70 - 80 rautatievaunullista mineraalivillaa. Vuoria ei siis tarvitse siirtää.

• Parocin liikevaihto 2007 oli 462 miljoonaa euroa
• Kannattavuus on parantunut
• Kasvu viime vuosina 15 %
• Käyttökate oli 120 miljoonaa euroa eli 26 % liikevaihdosta
• Venäjällä kilpailijoilla lukema on 40 - 50 prosenttia

Venäjän rakentaminen käy niin kuumana, että villan lailla monen muunkin rakennusmateriaalin hinta on Pietarissa ja Moskovassa kalliimpi kuin Suomessa.

Parocin tuotanto on ollut pari viime vuotta loppuunmyyty. Kerrotaan, että useilla tehtailla linjat ovat olleet käynnissä ympäri viikon.

Entä Ruukki Group? Yhtiön tavoitteena oli rakentaa Manturovon kaupunkiin 800 000 tonnia selluloosaa valmistava tehdas, joka olisi aloittanut toimintansa kahden vuoden kuluttua. Massatehtaan kylkeen olisi noussut 500 000 kuution saha, jonka hakkeet olisi keitetty selluksi.

RG:lle ratkaiseva muutos tapahtui syyskuussa 2007, kun hankkeen venäläinen kummisetä, Kostroman kuvernööri Viktor Sersunov kuoli liikenneonnettomuudessa Moskovan lähellä. Sersunovin jälkeen Vladimir Putin nimitti uudeksi kuvernööriksi Igor Suljanevin, johon Ruukin johto ei ole pystynyt luomaan yhtä toimivia suhteita. "Idässä henkilösuhteet merkitsevät enemmän kuin lännessä", Hesari kertoo.

Ruukin toimitusjohtaja Matti Vikkula arvostelee voimakkain sanoin venäläisten hallintoviranomaisten käytöstä.

• Venäjän federaatio ilmoittaa haluavansa suuria metsäteollisuusinvestointeja
• Tehdyt viralliset sopimukset lakkaavat olemasta voimassa kahden kuukauden kuluttua

Avainasiaksi tässä nousevat "prioriteetit", jotka tarkoittavat sitä, että "yhtiö saa hakkuuoikeuksia, eikä tarvitse ostaa raaka-ainetta huutokaupalla".

Venäjällä valtio omistaa metsät, joten prioriteeteista päätetään Moskovassa eikä Kostromossa. Aluehallinto oli kuitenkin sopimuksessa luvannut puoltaa Ruukin hakemusta, mutta sitä se ei kuitenkaan tehnyt.

Kuvernöörin vaihdoksen jälkeen Kostroman hallinto rupesi vaatimaan muutoksia sopimuksiin. On arvioitu, että RG:n Manturovon hankkeen viimeistä sivua ei vielä ole kirjoitettu. Vaikka nyt puhutaan hankkeen "lopettamisesta", käydään ilmeisesti kulisseissa ja kabineteissa kuumeisesti neuvotteluja.

Ruukki ja Kostroma ovat ottaneet aikalisän. Ruukki ei ole vielä pannut pillejä pussiin. "Takaiskuista huolimatta Ruukki ei aio hylätä Venäjää, vaan se yrittää löytää uuden paikan metsäkombinaatilleen. Halukkaita investoinnin vastaanottajia näyttää olevan", Ruukki Groupin toimitusjohtaja Vikkula vakuuttaa.

Ruukin ohella sellutehtaita Venäjälle kaavailevat UPM, Stora Enso ja Metsä-Botnia.

Onkohan tässä asiassa odotettavissa luovia ratkaisuja? Ehkä tässä järjestellään isompaa kuviota. Kostroman kombinaattiin toivotaan myös paperin valmistusta. Vaihtoehtona saattaa olla, että RG laajenee nykyistä suuremmaksi ja mukaan tulee megaluokan kumppani. Näin valmista työtä päästäisiin hyödyntämään.

Ollaan kuulolla, ei tässä vielä kaikki!

Stora Enso Vähentää

Metsäjätti Stora Enso rajoittaa lisää puutuotteiden tuotantoa. Yhtiö varoitti torstaina 29.11. 2007 puutuotteet-segmentin kannattavuuden heikkenemisestä.

- Kannattavuus heikkenee selvästi vuodentakaisesta viimeisellä neljänneksellä, kertoo Stora Enson varatoimitusjohtaja Hannu Ryöppönen.

Vaikea markkinatilanne jatkuu, sen juuret ovat ylitarjonnassa, varastot ovat kasvaneet. Puutuotevalmistajien varhaiset varoitussignaalit ovat voimistuneet ja hälytyskellot soivat.

Yhtiö vähentää sahatavaran ja liimattujen pylväiden ja palkkien tuotantoa:

1. Itävallassa
2. Baltian maissa
3. Suomessa
   

Puutuotteiden toimitukset ja hinnat ovat heikentyneet, ja kannattavuuden odotetaan olevan neljännellä neljänneksellä huomattavasti vuodentakaista heikompi.

Tavoiteltu tilapäinen tuotannonrajoitus koskee noin:

1. 120 000 kuutiota liimapuutuotteita
2. 500 000 pääasiassa kuusisahatavaraa

Käkikosken Sahan konkurssin jälkeen tapahtunut koneiden pikainen myynti Venäjälle saa tässä loogisen selityksensä.

Stora Enso ei anna tarkkoja lukuja tarjonnan ja hintojen heikentymisestä. Tulosvaikutus on reilusti enemmän kuin yksi tai kaksi miljoonaa euroa. Ehkä summat pyörivät kymmenen miljoonan toisella puolella?

Keski-Euroopan myrskyjen takia puunsaanti on siellä parantunut, kotimaisen puun korkea hinta rasittaa myös Enson ja muiden tuottajien tulosta. Korkeita raaka-ainehintoja ei pystytä siirtämään lopputuotteisiin.

Varatoimitusjohtaja Hannu Ryöppönen mainitsee myös rakentamisen Japanissa, joka on vähentänyt rakennustoimintaa ja kysyntää huomattavasti. Samanlaisia uutisia tulee myös Espanjasta. Stora Enson Itävallan yksiköt kärsinevät Japanin viennin vähenemisestä.

Mitään nopeaa markkinakäännettä ei ole odotettavissa.

Sahateollisuus ja Rakentaminen

Tuesday, October 23, 2007

Sahojen Ahdingosta

Helge: Kirjoitin aiheesta Kauppalehden Pressossa. Tilanne on muuttunut dramaattisesti kesän jälkeen. Heijastuuko Amerikan kiinteistölainakriisi tällä tavalla myös Eurooppaan?

Sahat Ahdingossa

Tiistai, Lokakuu 23, 2007 11.24 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Työelämä, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia, Metsäteollisuus, Ekorakentaminen

Sahoilla elettiin suhteellisen hyviä aikoja kesään asti. Nyt useilla työpaikoilla käydään yt-neuvotteluja. Markkinatilanne on muuttunut ja se on näkynyt varastojen kasvuna. Normaalitilanteeseen paluusta ei nyt ole varmoja merkkejä.

Metsäliiton Soinlahden sahalla lomautukset alkavat talvilomien purkamistenkin jälkeen 5. marraskuuta ja jatkuvat vuoden loppuun asti. Lomautus koskee koko henkilöstöä vuorotteluperiaatteella niin, että loppuvuoden tuotantomäärä puolittuu.

Metsäliiton Vilppulan sahalla lomautusneuvottelut ovat vielä kesken. Lomautustarve koskee kaikkia tuotannon työntekijöitä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että 12. marraskuuta alkava lomautusjakso on venymässä pitkälle ensi vuoden puolelle.

Alan miehet kuvaavat tilannetta surkeaksi. Moni saha osti viime keväänä varastot täyteen kallista raaka-ainetta, minkä jälkeen rakentaminen laantui kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa Euroopassa ja Aasiassa.

Itä-Uudellamaalla yksityinen Käkikosken saha on ajautunut konkurssiin ja tuotantokoneiden myynnistä Venäjälle päätettiin viime viikolla. Varastojen tyhjentymisen jälkeen yhdeksäntoista työntekijää joutuu hakemaan uutta työpaikkaa. Mutta työpaikat ovat itäisellä Uudellamaalla kortilla. Tukin korkea hinta taisi nousta Käkikosken kohtaloksi.

Novartin Forssan tehtaalla lomautetaan kaikki työntekijät kahdeksaksi päiväksi viikkojen 44 ja 51 välisenä aikana. Tehdas pyörii vuoroviikoin kolmen ja viiden työpäivän rytmissä.

Fenestran Alavuuden tehtaalla neuvotellaan 60 henkilön irtisanomisesta. Työntekijämäärä ennen neuvotteluja oli 180. Luvut viittaavat siihen, että pienistä myllerryksistä ei ole kyse.

UPM:n Keuruun viilutehtaan kysymys on edelleen avoin. Raaka-aineen saatavuus on ongelmana. Pahimpana vaihtoehtona on tehtaan lakkauttaminen.

StoraEnso timber on päättänyt supistaa Varkaudem Kiteen ja Tolkkisten sahojen tuotantoa. Viimeisten tietojen mukaan yrityksen alun perin ilmoittama 120 000 kuutiometrin supistamistarve seuraavan puolen vuoden aikana voi olla alakantissa.

Tolkkisissa, Porvoon kupeessa, viikoittaisia työvuoroja on jo päätetty vähentää marraskuun puolivälistä alkaen kymmenestä kahdeksaan. Noin 80 työntekijälle jää sen jälkeen tehtäväksi vain neljä työvuoroa viikkoa kohden. Tuotantoa supistetaan 33 000 kuutiometriä.

Varkauden sahan yt-neuvotteluissa puhutaan tuotannon puolittamisesta.

Kiteen sahalla yt-neuvotellaan niin ikään. Sahalle on tulossa 1/5 käyntimuoto ja muilla osastoilla tehdään vähemmän. Rajoitus kestää aluksi vuoden vaihteeseen asti.

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys.[1] Sahateollisuuden tuotteita ovat:

• sahatavara
• höylätavara
• kyllästetty puutavara
• lastuvilla
• puujauho
• puiset ratapölkyt
• yhdistelemättömät höylätyt puulaatat ja listat parkettilattioita varten
• sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet: kuori, sahanpuru, hake ja kutterinlastut (myös pelleteiksi puristettuna)

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

• Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi.
• Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään puu kuljetetaan pääasiassa puutavara-autoilla maanteitä pitkin.

Onko sahaamisesta tulossa TEVANAKE:n kaltainen ala? Tuotantokoneet siirretään Venäjälle ja suomalainen mekaaninen puunjalostus joutuu veistämään uudenlaisia puujalkoja.

Pohdin syitä ja seuraavia vaiheita lähitulevaisuudessa. Mitä maakunnissa pitäisi kehittää sahojen tarjoamien työpaikkojen tilalle?