Suomalainen rakennemuutos AD 2010

Teollisen aikakauden rakenteita joudutaan maassamme muuttamaan. Verkostomainen toiminta mahdollistaa rakennemuutoksen, mutta olemmeko henkisesti ja taidollisesti valmiita muutokseen?

Suomi oli viime vuosisadalla yksi maailman pienistä ihmeistä. Alkava vuosisata alkoi hyvissä merkeissä, mutta maailmanlaajuinen talouslama paljasti haavoittuvuutemme.

EU ja eurooppalaisuus ei enää riitä. 2010 – 2020 Suomen pitäisi kehittyä taloudeksi, joka pärjää globaalissa toimintaympäristössä. Nousimme vuosisadassa takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi, joka nyt jo kurkottaa kohti tietoyhteiskuntaa.

• Nokian kännykkäihme teki meistä mobiililaitteiden suurvallan
• Pystyykö Nokia tekemään saman OVI-palvelutuotannossa?
• Paljon pitää tapahtua, koska haasteet ovat aivan toista kokoluokkaa

Nyt kun suuryritykset sulkevat tehtaitaan ja irtisanovat tuhansia säilyttääkseen jäljelle jäävien ihmisten työpaikat, onko se oikein vai väärin?

• Metsäteollisuutemme on hätää kärsimässä
• Teknologiateollisuutemme (konepajat) vienti kärsii

Suomi oli pitkään metsäteollisuuden suurvalta, joka tuotti paperia ja pakkauksia eurooppalaisille moderneissa tehtaissa. Suuruuden etua ei vieläkään ole menetetty, mutta ongelmana on perinteisten tuotteiden supistuva kysyntä.

Mihin suuntaan olemme menossa?

• Kulutuskeskeinen yhteiskunta
• Kuluttaminen jättää aina  tyhjyyden tunteen
• Hyvää elämää ja Onnellisuus tavoitteiksi
• “Uskonnolliset rakenteet”
• Tavoitteemme: mielihyvä vai hyvä mieli?
• Työn, arjen ja elämän yhteensovittaminen

Mikä on mahdollista saada?

• Jätteen ja romun määrä lisääntyy
• Kapina 60-luvulla johti hyvinvointiyhteiskuntaan
• Onnistuuko henkinen kasvu, jotta hyvinvointiyhteiskunta 2.0 onnistuisi?
• Positiivisen ajattelun kultti estää näkemästä ongelmiinsa vajonneen yhteiskunnan
• Paketoitu henkinen kasvu on yhtä tyhjän kanssa

Julkisten rakenteiden kautta elää omaa ainutlaatuista elämää. On valmiita tuotteistettuja elämänmallit. Olemme romuttaneet hyveet.

• Suojelemmeko aidosti luontoa nykyisillä elämäntyyleillä
• Välittämmekö aidosti ihmisistä
• Tuotammeko tavoitteellisesti hyvää mieltä?

Minne katosi Suomi?

• Mikä ei vielä ole kaupan?
• Seksikin on kauppatavaraa
• Tekopyhyyden huipennus

Oy Minä Ab

• Me voimme muuttaa yhteiskuntaa
• Mutta jos tavoitteena on vain: kuinka saan kovempaa palkkaa?
• Ihmisen arvo mitataan tekojen kautta
• Onnellisuuskomitea tarvitaan

Pientalokauppojen kulta-ajat ovat ohi

En ole kirjoittanut rakentamisesta pitkään aikaan. Viikko sitten Kauppalehdessä otsikoitiin "Pientalokaupat pysähtyi kuin seinään Ruotsissa". Pohjoismaiden suurimman pientalovalmistajan, suomalaisen Finndomon mukaan pientalojen myynti on rojahtanut ruotsissa.

• Finndomo ilmoittaa sulkevansa Hultsfredin pientalotehtaan
• Hultsfredisä irtisanotaan 116 henkeä

Finndomo-konsernin toimitusjohtaja Pertti Lehden mukaan on ollut päiviä, jolloin kysyntää ei ole ollut lainkaan.

• Kuukausi sitten Lehti arvioi, ettei Ruotsiin tulisi lisää irtisanomisia
• Kesäkuussa yritys irtisanoi 50 henkilöä Ruotsissa
• Väkeä on pian vähennetty Ruotsissa 30 prosentilla

Kaiken takan on finanssikriisi. Ruotsin keskuspankki nosti syyskuun aluissa ohjauskorkonsa 4,75 prosenttiin.

• Ruotsissa pudotus on tammi-kesäkuussa ollut 25 prosenttia ja elokuuhun mennessä pudotusta on ollut 30 prosenttia
• Suomessa pudotus oli 15 - 20 prosenttia
• Finndomo ei vielä ole käynnistänyt yt-neuvotteluja Suomessa
• Ruotsissa markkinat ovat hyytyneet kunnolla, kun tilastojen valossa pientaloyritykset saivat 46 prosenttia vähemmän tilauksia kuin vuosi sitten
• Ensi vuonna Ruotsissa käynnistyy vain 9 000 pientalotyömaata
• Viime vuonna lukumäärä oli 13 744 kappaletta

Alkuvuodesta ruotsalaiset talotehtaat elivät vielä vanhojen tilausten varassa. Seuraavaksi etujärjestö TMF pelkää, että ovi-, ikkuna- ja kaappitehtaat joutuvat vähentämään väkeään. Tilauskirjat ammottavat tyhjinä.

Rakentaminen Porvoossa

Rakentaminen on ollut vilkasta Porvoossa.

Kuninkaanporttiin nousee uusia liiketiloja ja kauppoja.

Porvoon tuomiokirkon paanukattoa laitetaan paikoilleen.

Pääkaupunkiseudun tonttipula heijastuu myönteisenä kehityksenä puolen tunnin etäisyydellä olevaan Porvooseen.

Porvoon vanha kaupunki olisi kuitenkin laajan kunnossapitourakan tarpeessa.

Vanhan korjaaminen on vaativa laji. Löytyykö meiltä riittävästi osaajia tämän haasteen hoitamiseksi?

Onko asumisen Lifestyle tyhjää höpinää?

Psykologian professori Lea Pulkkinen rakentaisi perheille kunnon eteiset ja tilaa leikille. Olette varmaan kaikki tehneet asumisesta runsaasti havaintoja, jotka voisivat helpottaa lapsiperheen elämää.

Itsestäänselvyydet eivät välttämättä toteudu asuntorakentamisessa:

1. Eteisen kenkäröykkiön yli kompuroiminen
2. Miksei kengille suunnitella kunnollisia säilytystiloja?
3. Asumisen kuluttajakeskustelua ei juurikaan käydä
4. Asumista tutkitaan niukasti

"Koko elämän työpanokset pannaan asumiseen. On aivan järkyttävää, että asumisen toimivuuden tutkimiseen lapsiperheiden kannalta puuttuu", professori Lea Pulkkinen toteaa.

Vammaisten asumiseen on kovalla työllä saatu paljon hyviä muutoksia aikaan. Mutta missään ei määritellä asioita, jotka pitäisi huomioida lasten asumisessa.

1. Liukuovella suljettava sivueteinen, johon mahtuisi kymmenet kenkäparit, lastenrattaat, urheilukassit, kuivauskaappi sekä suihkupiste kurahaalareiden ja koirantassujen huuhtomiseen.
2. Varsinainen pikkueteinen säilyisi siistinä, eikä sisään tulijan tarvitsisi ensimmäiseksi hermostua ovelta avautuvasta kaaoksesta.

Kodin tietokeskus keräisi perheen yhteen pisteeseen. Professori Pulkkinen pitää huonona ratkaisuna sitä, että lapset istuvat television ja tietokoneen ääressä omissa huoneissaan. Hänen mielestä perheen yhteinen tietokone voisi sijaita siellä, missä muutkin viettävät aikansa. Silloin perhe pysyisi samassa tilassa ja voisi keskustella keskenään, vaikka yksi uppoutuisikin irc-galleriaan. Tämä vaatii ymmärrystä vanhempien puolelta.

Pienten lasten perheessä kodin keskiössä tarvittaisiin tilaa myös leikille ja leluille. Lapset haluavat olla siellä, missä aikuisetkin. Lasten tavarat eivät ole romua. Annetaan niiden vainolla esillä. Leikkikaluille tarvitaan käteviä säilytystiloja oleskelutilojen yhteyteen.

1. Leikkisoppi
2. Liukuovella varustettu eristettävä tila
3. Kun leikki-ikä on ohi, tilasta voisi tehdä kirjaston tai työhuoneen
4. Liukuovella voisi eristää myös lapsen ja aikuisten välisen nukkumatilan (lapsi nukkuu turvassa lähellä; alkovi)
5. Asunnon muunneltavuus mahdollistaisi sen, että perhe voisi asua samassa asunnossa alusta loppuun asti
6. Muutaman vuoden välein entistä isompaan asuntoon muuttaminen vie lapselta mahdollisuuden lapsuudenkotiin
7. Korkean olohuoneen äänieristys tuottaa ongelmia
8. Television ääni kuuluun yläkertaan
9. Tiskikoneen solina kaikuu toiseen kerrokseen
10. Taloissa ei ole tilaa pyykkinaruille
11. Vaatehuoneeseen tarvitaan tilat vieraspatjoille

Professorilla on talo Jaalassa, jonka yhteyteen tulee talviasuttavat tutkijantorini.

Suunnittelun tulee lähteä toiminnallisista tarpeista. Sekin on mahdollinen, eikä aina vain estetiikka.

Muutosten Läpivieminen: Puutalo Kymppi

Muutosten Läpivieminen: 2007/02 - 2007/03: "Puutalokymppi. Puutaloja Pohjanmaalta: Kauhajoen Puutalo Kymppi Oy on voimakkaassa kasvussa oleva yritys. Koti on monen asian kokonaisuus. Haluamme painottaa hyvän suunnittelun ja hyvien rakenteiden merkitystä. Rakennuksen tiiviys on tärkeä. Rakennus onkin saatava hallintaan siten, että vaipan läpi ei tapahdu vuotoja, vaan kaikki ilmanvaihto tapahtuu hallitusti ilmanvaihdon kautta."

Helge: Vuosi takaperin kartoitin puutalojen rakentajia. Työhuoneeni nurkassa on iso pahvilaatikko, jossa suurimpien talotoimittajien esitteet. Pientalorakentajat ovat painaneet jarrua tuotannossa. Uusien tonttien kysyntä on laimentunut. Pankkiirit eivät enää tuijota pelkästään asunnon vakuusarvoon lainaa myönnettäessä, vaan haluavat vakuuttua asiakaan lainanmaksukyvystä. Puutalojen rakentajia meillä riittävästi maassamme, mutta löytävätkö ostajat silti oikealla tavalla asiakkaan tarpeisiin paneutuvat asiakkaan. Talokaupan trendinä on ollut mahdollisimman monen rekkakuormallisen myyminen. Asiakkaat ovat palvelun puutteessa joutuneet urakoimaan omilla konsteillaan. Uskoisin, että jatkossa palvelua saa nykyistä paremmin. Puutalo Kympistä minulla ei ole omakohtaista kokemusta. Miten siltä sujuu ekologinen rakentaminen?

Sahateollisuus ja Rakentaminen

Tuesday, October 23, 2007

Sahojen Ahdingosta

Helge: Kirjoitin aiheesta Kauppalehden Pressossa. Tilanne on muuttunut dramaattisesti kesän jälkeen. Heijastuuko Amerikan kiinteistölainakriisi tällä tavalla myös Eurooppaan?

Sahat Ahdingossa

Tiistai, Lokakuu 23, 2007 11.24 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Työelämä, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia, Metsäteollisuus, Ekorakentaminen

Sahoilla elettiin suhteellisen hyviä aikoja kesään asti. Nyt useilla työpaikoilla käydään yt-neuvotteluja. Markkinatilanne on muuttunut ja se on näkynyt varastojen kasvuna. Normaalitilanteeseen paluusta ei nyt ole varmoja merkkejä.

Metsäliiton Soinlahden sahalla lomautukset alkavat talvilomien purkamistenkin jälkeen 5. marraskuuta ja jatkuvat vuoden loppuun asti. Lomautus koskee koko henkilöstöä vuorotteluperiaatteella niin, että loppuvuoden tuotantomäärä puolittuu.

Metsäliiton Vilppulan sahalla lomautusneuvottelut ovat vielä kesken. Lomautustarve koskee kaikkia tuotannon työntekijöitä ja tällä hetkellä näyttää siltä, että 12. marraskuuta alkava lomautusjakso on venymässä pitkälle ensi vuoden puolelle.

Alan miehet kuvaavat tilannetta surkeaksi. Moni saha osti viime keväänä varastot täyteen kallista raaka-ainetta, minkä jälkeen rakentaminen laantui kansainvälisten asiakkaiden keskuudessa Euroopassa ja Aasiassa.

Itä-Uudellamaalla yksityinen Käkikosken saha on ajautunut konkurssiin ja tuotantokoneiden myynnistä Venäjälle päätettiin viime viikolla. Varastojen tyhjentymisen jälkeen yhdeksäntoista työntekijää joutuu hakemaan uutta työpaikkaa. Mutta työpaikat ovat itäisellä Uudellamaalla kortilla. Tukin korkea hinta taisi nousta Käkikosken kohtaloksi.

Novartin Forssan tehtaalla lomautetaan kaikki työntekijät kahdeksaksi päiväksi viikkojen 44 ja 51 välisenä aikana. Tehdas pyörii vuoroviikoin kolmen ja viiden työpäivän rytmissä.

Fenestran Alavuuden tehtaalla neuvotellaan 60 henkilön irtisanomisesta. Työntekijämäärä ennen neuvotteluja oli 180. Luvut viittaavat siihen, että pienistä myllerryksistä ei ole kyse.

UPM:n Keuruun viilutehtaan kysymys on edelleen avoin. Raaka-aineen saatavuus on ongelmana. Pahimpana vaihtoehtona on tehtaan lakkauttaminen.

StoraEnso timber on päättänyt supistaa Varkaudem Kiteen ja Tolkkisten sahojen tuotantoa. Viimeisten tietojen mukaan yrityksen alun perin ilmoittama 120 000 kuutiometrin supistamistarve seuraavan puolen vuoden aikana voi olla alakantissa.

Tolkkisissa, Porvoon kupeessa, viikoittaisia työvuoroja on jo päätetty vähentää marraskuun puolivälistä alkaen kymmenestä kahdeksaan. Noin 80 työntekijälle jää sen jälkeen tehtäväksi vain neljä työvuoroa viikkoa kohden. Tuotantoa supistetaan 33 000 kuutiometriä.

Varkauden sahan yt-neuvotteluissa puhutaan tuotannon puolittamisesta.

Kiteen sahalla yt-neuvotellaan niin ikään. Sahalle on tulossa 1/5 käyntimuoto ja muilla osastoilla tehdään vähemmän. Rajoitus kestää aluksi vuoden vaihteeseen asti.

Sahateollisuus on Suomessa mekaanisen metsäteollisuuden eli puutuoteteollisuuden suurin tuotantoala. Sahateollisuuteen kuuluu puun sahaus, höyläys ja kyllästys.[1] Sahateollisuuden tuotteita ovat:

• sahatavara
• höylätavara
• kyllästetty puutavara
• lastuvilla
• puujauho
• puiset ratapölkyt
• yhdistelemättömät höylätyt puulaatat ja listat parkettilattioita varten
• sahauksen ja höyläyksen sivutuotteet: kuori, sahanpuru, hake ja kutterinlastut (myös pelleteiksi puristettuna)

Sahateollisuuden tuotantolaitokset eli sahat jaetaan teollisuussahoihin ja piensahoihin. Teollisuussahat käyttävät vuosittain raakapuuta yli 10 000 kuutiometriä ja piensahat tätä vähemmän. Pienten sahayritysten lisäksi piensahoja ovat maatilojen kotitarvesirkkelit ja sahauspalveluja myyvät vuokra- eli rahtisahat.

• Sahalle toimitetaan puita, tukkeja metsästä, niitä kastellaan, ja niistä jalostetaan erilaisia lautoja rakennusteollisuuden ja omatoimisen rakentamisen tarveaineiksi.
• Aikaisemmin sahalle uitettiin tukkeja vesistöjä pitkin, nykyään puu kuljetetaan pääasiassa puutavara-autoilla maanteitä pitkin.

Onko sahaamisesta tulossa TEVANAKE:n kaltainen ala? Tuotantokoneet siirretään Venäjälle ja suomalainen mekaaninen puunjalostus joutuu veistämään uudenlaisia puujalkoja.

Pohdin syitä ja seuraavia vaiheita lähitulevaisuudessa. Mitä maakunnissa pitäisi kehittää sahojen tarjoamien työpaikkojen tilalle?