Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntaina, maaliskuuta 26, 2017

Vientiä harjoittavia pk-yrityksiä on jo neljännes


PK-yritysbarometrin mukaan 23 prosenttia suomalaista pk-yrityksistä on kansainvälistä toimintaa. Suomessa on noin 65 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuta toimintaa ulkomailla.

Vientipotentiaalia on kuitenkin edelleen käyttämättä. Yrittäjien tavoitteena on, että tulevaisuudessa pk-yrityksistä noin 30 prosenttilla olisi kansainvälistä toimintaa. Moni yritys joutuu pakon edessä tulevaisuudessa etsimään uusia asiakkaita kotimaan markkinoiden ulkopuolelta.

Digitalisoituvassa maailmassa rajoilla on aiempaa vähemmän merkitystä. Start-upille on luonnollista, että yrityksen tuotteilla ja palveluilla tähdätään välittömästi kansainvälisille markkinoille.

EU-alueesta on vuosien mittaan muodostunut luonnollinen kotimarkkina. Voimakkaasti kasvuhaluisista pk-yrityksistä yli 50 prosenttia hakee kasvua kansainvälisiltä markkinoilta.

Työllisyyden kohtentamiseksi tarvitaan voimakasta kansainvälistä vetoapua, jotta yritykset lähtevät nykyistä enemmän investoimaan ja kasvattamaan tuotantoaan. Mitään automaattista firman oven taakse pöllähtävää veturia ei ole näköpiirissä. Kasvua tukevia työreformeja kaivataan.

  • yritysten rahoituksessa on edelleen pullonkauloja
  • monen mielestä pankkien luottopolitiikka on kiristynyt
  • aiempaa kovemmat vakuusvaatimukset ja marginaalien nousu harmittaa
  • oman pääoman vaatimus on sekin kasvanut
  • 2/3-osa yrityksistä ei suojaudu vientikaupan riskeiltä mitenkään

Lähde: PK-yritysbarometri ja KL




torstaina, syyskuuta 02, 2010

Tarjous valmistui tänään ja tästä mennään eteenpäin

190820103770 Tarjous valmistui tänään. Yhtenä teemana laajennettu todellisuus (Augmented Reality).

Ydinteemana on avoin yhteistyö. Amerikkalaiset puhuvat tällaisista asioista:

Unified Communication and Collaboration!

Ensin oli yhdeltä yhdelle (1-to-one), sitten yhdeltä monelle (1-to-many) ja nyt tavoittelemme monelta monelle (many-to-many) vuorovaikutusmallia.

tiistaina, huhtikuuta 21, 2009

Kasvu tulee vielä

 - joskus!

Tämä lama ei mene ohi. Elintaso laskee tästä alkaen. Lainalla siirretään ongelmaa, mutta mitään radikaali-ilmiötä ei vielä ole tullut Suomeen.

Miten vaikeaksi tilanne menee?

Uutta nousua ei ole tulossa. Joudumme pienentämään ekologista jalanjälkeämme, elintasoa joudutaan laskemaan. Lainatut nikkelimarkat on maksettava takaisin hopearahoina.

Yrittäjät toivovat, että raha pannaan pyörimään. Vihreää kasvua kaivataan. Kulutumallako uuteen nousuun?

Miten käy niille, joilla ei ole mitään. Talouskasvu oli jo. Uusi nousu on kaukana.

sunnuntaina, syyskuuta 02, 2007

Helsingistä Metropoli 2025

Ennustajat arvioivat, että Helsinki muuttuu 2025 mennessä keskieurooppalaiseksi metropoliksi, joka ulottuu Lahteen ja Hämeenlinnaan saakka.

  • Suur-Hesassa asuu silloin 1,6 miljoonaa ihmistä
  • Kasvua nykyisestä 250 000
  • Uusia ulkomaalaisia on 100 000
  • Samaan aikaan 80-vuotiaiden määrä kolminkertaistuu
  • Kolmentoista vuoden kuluttua suomalaiset ovat Italian jälkeen Euroopan vanhin kansakunta
Tulevaisuuden metropolialueen rakentamine on suurin asunto- ja kaupunkipoliittinen haaste sitten sotien jälkeisen jälleenrakennuksen.

Tärkein asia, joka muuttaa Helsinkiä on Vuosaaren satama. Infrastruktuuri muuttuu täysin, ja Helsinkiin tulee poikkeuksellisen paljon merenrantarakentamista. Suuria muutoksia ovat myös länsimetro ja Kehä II.

  • Santahamina on Helsingin hienoin saari
Ennustajien mukaan suunnitteluun pitäisi satsata entistä enemmän resursseja. Helsingin pitäminen talousveturina edellyttäisi 12 000 asunnon rakentamista joka vuosi. Nykyistä rakentamistahtia on kiristettävä reippaasti.

  • Tulevaisuuden rakentamista ovat asunnot, jotka joustavat elämäntilanteen mukaan
  • Asukaslähtöinen rakentaminen on tulevaisuuden avainsana
  • Koti on elämän kallein investointi, mutta ainoa, jossa kuluttajan mieltymykset ovat toistaiseksi olleet täysin toissijaisia
  • Asuinalueiden houkuttelevuudesta on tehtävä kilpailutekijä
  • Alueille on luotava vahva oma identiteetti
  • Se onnistuu alueen historiaan tutustumalla ja haastattelemalla potentiaalisia asiakkaita
Onnistuneita uudisalueita ovat:

  • Arabianranta
  • Kampin keskus
  • Aurinkolahti
  • Ruoholahti
  • Kartanokoski
Kartanokoski oli alussa ihan epäpaikka. Asuinalue keskellä ei mitään. Nyt se on täynnä elämää, alue, josta asukkaat ovat ylpeitä.

  • Metropolissa asuu tulevaisuudessa entistä enemmän vanhuksia
  • Yhä useampi on ulkomaalaistaustainen
  • Suomalaisten käsitys asumisesta on ahdas
  • Meillä on poliittisia jännitteitä sosiaalisen sekoittumisen suhteen