Pelko lamauttaa taloutta

Islannin tuhkapilven taloudellisista vaikutuksista asiantuntijat eivät uskalla sanoa juuta eikä jaata. Kukaan ei tiedä, kuinka kauan tulivuori puskee tuhkaa taivaalle.

Kansantalouden supistumista pelätään. Jumalako muistuttaa leikkisästi olemassaolostaan? Hienon teknologian varaan rakentuva yhteiskunta toimii normaalisti vain tiettyjen normaaliarvojen puitteissa.

Luonnon edessä ollaan nöyriä, koneet komennetaan alas taivaalta. Matkailu pysähtyy, firmojen huoltokeikat vaikeutuvat, moni asia on pantava totaalisesti uusiksi. Junaliikenne elpyy, videoneuvottelut ja etätyö nousevat kunniaan.

Taloutta hyydyttää perinteisesti pahiten pelko. Se lisää talouden toimijoiden ja kuluttajien varovaisuutta, joka vuorostaan vähentää taloudellista toimeliaisuutta.

Julistetaan sota tulivuoria vastaan

Jos George W. Bush olisi vallassa, hän julistaisi oitis sodan kaaosta synnyttäviä tulivuoria vastaan, koska tuhkaa taivaalle työntävä tulivuori on jo aiheuttanut isomman kaaoksen kuin WTC-tornit romuttaneet kaksi jumbojettiä.

Tämän mittakaavan ilmasulkua ei ole nähty sitten syyskuun 11. päivän terrori-iskujen vuonna 2001, jolloin koko Yhdysvaltain ilmatila tyhjennettiin kolmessa ja puolessa tunnissa. Ilmassa oli tuolloin 4 500 konetta, jotka määrättiin laskeutumaan välittömästi lähimmälle lentokentälle.

Islannin tulivuorenpurkaus osui hetkeen, jolloin lentoyhtiöiden talous näytti pitkän synkän jakson jälkeen hieman paremmalta. Sekasorron pitkittymisellä voi olla katastrofaalinen vaikutus toimialan tulevaisuuteen.
Lentoyhteydet Eurooppaan menivät kiinni. Euroopan lentoliikennettä säätelevä Eurocontrol arvioi torstaina 15.4.2010 ilmatilan sulun kestävän ainakin lauantaihin asti, mutta Suomessa lentokoneet pysyvät maassa sunnuntain iltapäivään. Pohjois-Eurooppa on yksi maailman ruuhkaisimmista ilmatiloista.

Kukaan ei osaa sanoa, milloin lentäminen olisi taas turvallista. Tulivuoren purkauksen takia Pohjois-Euroopassa peruttiin torstaina 15.4. noin 5 000 lentoa eli lähes neljännes koko maanosan päivittäisistä lennoista. Perjantaina ja lauantaina lentoja on peruttu lisää. Taloudelliset kustannukset ovat valtavia.

Uudet projektinhallinnan metodit

Palveluja ja  ratkaisuja kehitettäessä sosiaalisen median suurin vaikutus projektien johtamisessa on yhteistyön, läpinäkyvyyden ja tiedon jakamisen helpottuminen ja laajentuminen.

Olemme tottuneet suljettuihin, organisaatio- ja yrityskohtaisiin tiedon- ja projektinhallinta-järjestelmiin.

Avoimuus johtaa vääjäämättä uudenlaiseen projektinhallinnan kulttuurin.   Mutta miten avoimuuden kulttuuriin uidaan? Se ei tapahdu käden käänteessä. Avoimuuden taidot, esteiden havaitsemiset ja edut opitaan tekemisen kautta.

- siirtyminen kohti avointa tietoa on suuri harppaus

- avoimuus mahdollistaa näkyvyyden tehtäviin toimiin

- kehittämiseen ja päätöksentekoon osallistujien joukko laajenee

- toimijat ovat alusta alkaen mukana valmistelussa, toimeenpanossa ja arvioinnissa

Suomen syvä lama 1992

Uusi luonnonlaki astui voimaan. Glasnost johti Neuvostoliiton kaatumiseen. Suomalainen velkamyönteinen kulutusjuhla pysähtyi yhtäkkiä kuin seinään.

Elimme sitä aikaa, jolloin merkkipuvun logon ja Rolexin piti näkyä ja henkilökohtaista tehokkuutta hallittiin Time Managerilla.

Unto Monosen tango Satumaa oli käännetty 172 kielelle. Onko totta, en ole tarkistanut. Neuvostoliitto luopui sosialismista ja Suomi siirtyi pysähtyneisyyden aikaan.

Teollisuus ja kauppa olivat suurissa vaikeuksissa ja konkursseja tuli tuhatmäärin. Lama nujersi kovapäisen kansan, joka oli juuri saanut kosketuksen velkavetoiseen kapitalismiin. Pankit eivät kestäneet maksuvaikeuksia. Omaisuudella ei enää ollut entistä arvoa.

Moskovassa Janatuisen porukka pyrki uudelleen valtaan, mutta Boris Jeltsin nousi tankin päälle ja RUSSIA syntyi uudelleen. Suomi sai Nokiansa. Kirjoitin syksyllä 1992.

Kasvu tulee vielä - joskus!

Tämä lama ei mene ohi. Elintaso laskee tästä alkaen. Lainalla siirretään ongelmaa, mutta mitään radikaali-ilmiötä ei vielä ole tullut Suomeen.

Miten vaikeaksi tilanne menee?

Uutta nousua ei ole tulossa. Joudumme pienentämään ekologista jalanjälkeämme, elintasoa joudutaan laskemaan. Lainatut nikkelimarkat on maksettava takaisin hopearahoina.

Yrittäjät toivovat, että raha pannaan pyörimään. Vihreää kasvua kaivataan. Kulutumallako uuteen nousuun?

Miten käy niille, joilla ei ole mitään. Talouskasvu oli jo. Uusi nousu on kaukana.

Lentäen olisit jo perillä

Olen kirjoittanut ekorakentamisesta jo ennen laman alkua. Nythän se on virallisesti täällä.

Poliitikot pohtivat, miten saada vauhtia lamaantuneeseen rakentamiseen. Tehtävä ei ole helppo. Pääministeri julkisti kymmenien miljardien kehittämispaketin, josta vielä keskustellaan pitkään ja hartaasti.

Rankentaminen pysähtyi meillä syksyllä 2008 kuin seinään. Ongelmat alkoivat näkyä jo vuotta aikaisemmin. Elokuussa 2007 kuviteltiin, että sahat, metsä ja paperi joutuivat vaikeuksiin, mutta muut alat selviävät sub-prime -notkahduksesta kuin koira veräjästä.

Näin ei käynyt.

Investointilama tuli tänne lentäen, mutta millä koneella sen saisi lähtemään pois? Siinä riittää miettimistä niin liikemiehillä kuin poliitikoilla, pankkiireilla ja maailmanparantajilla.

Mikä neuvoksi?

Pitäsikö Lamaantua

Kirjoitin Kauppalehteen ja julkaisen rinnakkaistarinan tähän tällä kertaa.

Pitäisikö lamaantua?

Lauantai, Marraskuu 17, 2007 17.28 | Helge V. Keitel | Merkinnät, Digi, Politiikka, Media, Helge Keitel, Web 2.0, Trenditehdas, Metsäteollisuus

Amerikasta tulvii heikkoja signaaleja. Öljyn hinta vaikuttaa kamojen kuljettamiseen. Maailmantalouden menestyjiä ovat olleet logistiikan (Supply Chain Management) osaajat.

Eilisessä Kauppalehdessä oli uutinen FedEx:n arviosta, että pikakuljetusten trendi näyttää laskua.

Puheet ilmaston lämpenemisestä eivät touhuja hidasta, mutta amerikkalaiset hermostuvat, jos citymaasturin tankkaaminen käy liian kalliiksi. Kun autoja on levänä rivinä ison talon etupihalla, kulkuveden hinnan nousu puree kukkaroon.

Asuntoluototukseen kriisistä on puhuttu ja mustia pilviä lienee vielä taivaan rannalla. Mutta se ei vielä vedän Amerikan kansantaloutta polvilleen. Näin vakuuttaa kohta virastaan lähtevä Bush. Eikä hän puhu palturia, eihän?

Paljon pienemmät voimat jylläävät jenkkilässä. Googlen mainosvetoisen nousun päivät saattavat olla luetut. Siksi iso-G kehittelee kiireellä uusia ansaintamalleja.

Siirtyminen mobileen ja sosiaalisen mediakentän pirstominen sopii Googlen pitkän aikavälin strategiaan. Android ja Open Social eivät auta pätkän vertaa lyhyellä aikavälillä, mutta Google kestää murheen laaksossa vaeltamista, kun ei ole tärvellyt rahojaan yritysostoihin.

Web 2.0 yrityksiä on myyty tiuhaan tahtiin. Epäilevät eskot olettavat, että Web 2.0 innovoivista firmoista on päästävä nopeasti eroon, koska b- ja c-luokan yritysten mainos- ja sponsorirahoitukset ehtyvät viimeistään silloin, kun talouden kylmät puhurit vähentävät VERKKOMAINONTAA.

Tähän samaan heikkojen signaalien pakettiin sopii tietenkin myös kotimaisen metsäteollisuuden kapasiteetin purku. Metsäviisaat arvelevat, että UPM:n, Stora Enson ja M-Realin päätösten jälkeen tulee Kirvesmies tai Viikatemies 2.0, jotka edelleen karsivat ja lopettavat tehtaita ja tuotantolinjoja.

Venäjän puutullien nousun lykkäämisellä saattaa olla syöksykierrettä loiventava vaikutus, koska nythän puita kuljetetaan ristiin rastiin, kun yhtiön omistusjärjestelyjä ei ole ehditty toteuttaa. Mutta haluavatko venäläiset osallistua suomalaisten metsäfirmojen pelastustalkoihin?

Puutavarakuljetustemme Supply Chain on sekaisin ja venäläiset nauravat partaansa, koska energia kuluu, kun kotimainen puu kulkee kumipyörillä ristiin rastiin ja rallin pyörittämiseen tarvitaan kallistuvaa dieseliä.

Kuuntelin tänään Amerikasta uutisia, jonka mukaan Web 2.0 kentällä juhlivat jatkossa pienet sirpalefirmat. Keskisuurten Web 2.0 tulorahoituksen romahtaminen saattaa synnyttää dot.com kuplan kaltaisen kierteen. Näin ei ole vitsailtu aikaisemmin.

Jos hallussasi on 50 - 100 - 500 hengen ICT-firma, myy hyvän sään aikana, jos ovella kolkuttaa raharikas ostaja.

Mikä voisi muuttaa kehityksen kulkua? Dollarin arvon kohoaminen? Silloin nousee öljyn tynnyrihinta. Amerikkalaiset eivät halua luopua vientinsä orastavasta kasvusta. Öljy-yhtiöt alentavat raakaöljyn hintaa? Katsotaan.

Jotain muuta pitää tapahtua. En ole vielä keksinyt, mitä? Ehkä joku tietää paremmin…