Kevät tekee tuloaan Kainuuseen

Etupihan kiveys ja polut ulkorakennuksiin ovat paljaina. Kevät tekee tuloaan. Pääsiäiseksi saamme apuvoimia  pihapuiden ja raja-aidan karsimiseen.

Saimme neuvoja etelästä pihlaja-aidan karsimiseen: puolen metrin korkuinen aita kukkii jälleen kahden vuoden kuluttua.

Varastojen siivoaminen onnistuu mainiosti neljän hengen voimalla. Pojat tulevat torstaina. On aikaa vetää lonkkaa ja tuunata pihamaata kevätkuntoon pe la su ja maanantaina lähdemme muistaakseni porukalla Ouluun.

Olen tänään miettinyt oppimista, osaamisen siirtämistä ja projektien johtamista oppimisen teorioiden ja metodien näkökulmasta.

Yritykset voisivat tulevaisuudessa parantaa projektien hallintaa uusilla mobiilimentelmillä.

Aiheesta keskusteltiin Otava Opiston Pajassa.  Poimin alla olevat bullet-pointit päivän keskustelusta jatkokäsittelyä varten:

• Tunnetaan oma aihe, teema. Perinteinen orientaatio on antaa opetusta. Johtaa helposti monoloogiseen tapaan toimia.
  
• Koulutuksessa pitäisi pyrkiä luomaan (absoluuttisesti tai suhteellisesti) uutta tietoa yhdistämällä teoriaa ja käytäntöä.
  
• Ohjauksen näkökulma: Mitä tapahtuu oppilaan oppimisessa? Miten opiskelija on mukana? Sisältää vuoropuhelun ja dialogin tason.
  
• Uutta tietoa voidaan muodostaa vain vuoropuhelun kautta, kun ei ole olemassa vielä mitään kirjoitettua aiheesta.
  
• Ohjauksessa yhteistyösuhde: opiskelija on oman tilanteensa asiantuntija ja ohjaaja puolestaan vuorovaikutusosaamisen asiantuntija.
  
• Tärkeää kuunnella miten opiskelija ymmärtää oppimisen kohteen.

Uudistumalla keveämpään toimintaan

Uudistuminen ei aina tarkoita sitä, että kehitetään jatkuvasti uutta, vaan että toimitaan toisin.

Muutos alkaa siitä, että otamme selvää muutoksen kohteena olevan yrityksen todelliset tarpeet.

Meidän tehtävänä on auttaa yrittäjiä käyttämään resurssejaan oikein.

Usein kalliiden projektien viisaat havainnot ovat kovaa kyytiä matkalla mappi ööhön tai suoraa roskakoriin. Toteuttamista vailla valmiita aihioita on loputtomasti, mutta voimat eivät riitä siihen, että hankkeet viedään käytäntöön ja toimiviksi käytännöiksi.

Kehittämistoimenpiteet eivät vielä takaa mitään. Asiakkaita kiinnostavat toimenpiteiden seuraukset. Vaatimattomien tavoitteiden saavuttaminen onnistuu yleensä melko mutkattomasti, mutta isot, uudet apajat eivät löydy sattumalta.

Nyt kaivataan aidosti mitattavaa asiakashyötyä.

Keskustelua mikro- ja pk-yrityksistä ja pakallisista asioista

Verkossa on lukuisia kansallisen tason keskustelukanavia, joissa puidaan taloutta, politiikkaa ja kulttuuria suurten yritysten, puolueiden ja valtakoneiston huipulta.

Blogaajat keskustelevat suurten lehtitalojen ja telkkarin synnyttämistä teemoista, mutta mikro- ja paikallistason asiat eivät juurikaan herätä laajempaan vuoropuheluun.

Löytyisikö tästä uutta sarkaa?

Tarvitaanko uusi hyperpaikallinen kanava, joka tarttuu pienuuden ekonomiaan ja pienten toimijoiden todellisuuteen?

Kansalliseksihan se muuttuisi, jos blogaajia olisi joka kunnasta. Mutta alkuun pääsisi varmasti viidelläkymmenelläkin aktivistilla.

Kauppalehden tiedämme, Uusi Suomi ei tätä tee, paikallislehtien paikalliswebit ovat vain paikallisia, Suomi24 on sumeaa logiikkaa jne.

Mitenköhän tällaisen rakentaisi? Toisena haasteena voisi olla maksullisen kanavan rakentaminen, jossa kirjoittaisimme mikro- ja pk-yrityksistä sekä kuntien asioista.
Käytän tätä kanavaa uuden keskustelu- ja kirjoitusmallin hakumoottorina. Löytyykö tartuntapintaa?

Heitin joskus ajatuksen Piksusta talousmedian Seiska-lehtenä. Nyt siellä on kiitettävästi asiantuntevaa keskustelua taloudesta ja sijoittamisesta, mutta Seiska-sisältöä (populääriä) ei ole vielä kovinkaan paljon.

Näitä markkinarakoja kannattaisi tutkia ja sitten polkaistaan uusia kanava. Aamulehden kanava-alustana on NING, joten helppohan näitä on teknisesti manageroida.