Suomi putos puusta - Marja Tiurastako pelastaja?

Suomi putos puusta. Tämä hallitus ei eroa. Persut vaativat uusia vaaleja. Pirkanmaalaisen kepunovakokkerspanieli Marja Tiuran designmekosta ovat enää riekaleet jäljellä. Poliitikkojen uskottavuus on jäälleen laskenut alle talven paukkupakkasten. Miinus neljäkymmentä astetta Kuhmossa.

Olemme matkalla kohti absoluuttista nollapistettä; puistattaa.

Suomen talous on säpäleinä. Tutkimuslaitosten sammakkoprofessorit näkevät kuitenkin nousun merkkejä. Telkkarissa näytetään talvisota-elokuvia ja dokumentteja. Raatteen tiellä tavataan.

Päällisin puolin Suomella menee edelleen hyvin. Viennin määrä on romahtanut 66 miljardista eurosta (2008) 45 miljardiin euroon (2009). Laman jäljet eivät kuitenkaan näy katutasolla. Työttömyys ei ole noussut viime laman tasolle. Pitäisikö kiitos suunnata poliitikoille, jotka antavat valtion velkaantua?

Kuvittelenko minä, että poliitikkojen osto- ja myyntiliike, jonka kautta virtaa vaalitukea, pesukoneita, sohvakalustoja ja lentolippuja vallankipeille, pystyisi ratkaisemaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansantalouden ongelmia? Ei, uskoni poliitikkojen kykyyn hoitaa kansakunnan asioita on mennyt aikoja sitten.
Valtion velan määrä ylitti viime vuonna 64 miljardia ja tänä vuonna uutta lisälainaa otetaan 13 miljardia euroa.

Kakun koristeena kunnilla on 10 miljardia euroa velkaa. Hidas talouskasvu heikentää kuntien taloudellista sopeutumiskykyä aika raskaasti pitkällä aikavälillä. Valtionvelan koronhoitokustannukset ovat kaksi miljardia euroa.

No, kykeneekö yksityisen sektorin kulutus korvaamaan julkisen rahan ylläpitämän kysynnän, kun elvytys loppuu? Uskaltavatko esimerkiksi amerikkalaiset, eurooppalaiset ja suomalaiset kuluttajat taas velkaantua? Kotitalouksille myönnettyjen luottojen määrä nousi viime vuonna 93 miljardiin euroon, josta asuntoluottojen osuus 70 miljardia euroa. Pitäisikö suositella tämän kuorman kasvattamista?

Suomi ei ole kovin hyvässä iskussa. Emme vielä maailmantalouden heikoimmasta päästä, mutta silti rapakunnossa ja lähivuosikymmenet tarjoavat roppakaupalla uusia haasteita: työttömyys kasvaa, vientiteollisuuden voimien päivät ovat menneisyyttä, eläkepommi tikittää, alle kolmekymppisiä siirtyy työeläkeputkeen. Nyt ”Pohjolan Japani” -slogan osuu oikeaan. Olemme kohta samassa jamassa valtion velan määrässä.

· Suomi elää edelleen metsästä, mutta metsäjättien kasvu tapahtuu ulkomailla
· Sahateollisuutemme kaatuminen kantorahoihin on seuraavana vuorossa
· Nokian toiminnot siirtyvät ulkomaille ja kännyjätin markkinaosuus laskee tulevaisuudessa
· Vaasalaisen Sesca-groupin konkurssi kertoo ohjelmistoteollisuuden vaikeuksista
· Ohjelmistotalojen ongelmat eivät jää yhteen tapaukseen: lisää on tulossa!
· Viennin voimakasta kasvua luvattiin kuitenkin äsken telkkarissa
· Sofia Pankki osoittaa todeksi sen, että pankkien marginaalit ovat pelottavan ohuita

Yritystaloudessa on orastavia toipumisen merkkejä. Ne eivät tarkoita, että kuntien talous oikenisi entisin rakentein. Valtion velkojen maksamisen keinona palkka- tai yritysveron kiristäminen ei taida olla tepsivä keino.

Työttömiä tulee tänä vuonna vielä 20 000 lisää, mutta ensi vuonna tapahtuu käänne parempaan.
Ennakoidaan, että asuntorakentaminen vilkastuu, matkailusta ja hyvinvoinnista revitään rahaa, hoiva ja terveydenhuolto tarvitsevat 120 000 uutta työntekijää, mutta kuka maksaa viulut? Hyvinvointivaltio oli kriisissä jo ennen tätä tuoreinta lamaa, jolloin vienti veti, kuntien ja valtion kassaan tuli mukavasti veroeuroja.

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten suuryritysten talousjohtajista yli 60 prosenttia uskoo maailmantalouden kääntyneen kasvu-uralle. Joka toinen heistä uskoo myös oman yhtiönsä liikevaihdon ja liiketuloksen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana.

Suomi selviää, ei kannata hötkyillä, lapsenlapsemme ratkaisevat kansakuntamme ongelmat, jos jaksavat. Vaihtoehtona on rajan avaaminen itään tai länteen. Pikkufirmat fuusioidaan, ehkä Suomi selviytyy, jos ulkoistamme itsemme jonkun muun hoitoon.

Uudistumalla keveämpään toimintaan

Uudistuminen ei aina tarkoita sitä, että kehitetään jatkuvasti uutta, vaan että toimitaan toisin.

Muutos alkaa siitä, että otamme selvää muutoksen kohteena olevan yrityksen todelliset tarpeet.

Meidän tehtävänä on auttaa yrittäjiä käyttämään resurssejaan oikein.

Usein kalliiden projektien viisaat havainnot ovat kovaa kyytiä matkalla mappi ööhön tai suoraa roskakoriin. Toteuttamista vailla valmiita aihioita on loputtomasti, mutta voimat eivät riitä siihen, että hankkeet viedään käytäntöön ja toimiviksi käytännöiksi.

Kehittämistoimenpiteet eivät vielä takaa mitään. Asiakkaita kiinnostavat toimenpiteiden seuraukset. Vaatimattomien tavoitteiden saavuttaminen onnistuu yleensä melko mutkattomasti, mutta isot, uudet apajat eivät löydy sattumalta.

Nyt kaivataan aidosti mitattavaa asiakashyötyä.

Lemminkäisen Asuntorakennusyhtiö Palmberg leikkaa

Lemminkäinen kärttää metsäteollisuuden investointiprojekteja ja asuntorakennusyhtiö Palmberg leikkaa loppuvuonna vapaarahoitteisten asuntojen aloituksia vielä rajummin kuin YIT. Silti Lemminkäinen teki heinä-syyskuussa erinomaisen hyvän tuloksen. Liikevoittoa kertyi liki 58 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Palmberg aloitti 1558 asunnon rakentamisen, tänä vuonna aloitukset vähenevät kolmanneksen. Syyskuun 2007 loppuun mennessä Palmberg oli aloittanut 770 asunnon rakentamisen. Palmbergin kannattavuutta on pönkittänyt erityisesti toimitilarakentaminen ja ulkomaalaisten sijoittajien halu ostaa kiinteistöjä Suomesta.

Myymättömiä asuntoja on suhteessa Palmbergin asuntotuotantoa vielä enemmän kuin YIT:llä. Myymättömiä oli syyskyyn 2007 lopussa alle 300. Palmbergin tilauskanta syyskuun alussa oli suurempi kuin koskaan.

Viime vuoden syyskuusta Palmbergin valmiiden myymättömien määrä on yli kolminkertaistunut, mikä kertoo asuntomarkkinoiden nopeasta jähmettymisestä.

Loppuvuonna päättyy Lemconin suurprojekteista Botnian sellutehtaan rakennustyö Uruguayssa. Mutta Lemconia kiinnostavia suuria metsäteollisuuden investointihankkeita on valmisteilla eri puolilla maailmaa.

Lemcon tavoittelee johdettavakseen kansainvälisiä teollisuusinvestointeja Venäjällä. Loppuvuonna käynnistyy teollisuuspuistohanke Kalugan läänin Veronytskissä.

YIT leikkaa asuntojen aloituksia Suomessa

Syyskuussa 2007 asuntojen ostajiin Suomessa iski varovaisuus. YIT reagoi Suomen asuntomarkkinoiden äkkinäiseen pysähtymiseen leikkaamalla jyrkästi uusien vapaarahoitteisten asuntojen aloituksia loppuvuonna.

YIT vähentää heti tuotantoa. Aiemman ilmoituksen mukaan YIT:n piti aloittaa tänä vuonna 2 700 vapaarahoitteisen asunnon rakentaminen. YIT kuitenkin pudotti tämän vuoden aloitusten määrän 2300 asuntoon. Vähennys on 400 asuntoa. Prosenteissa tämä tarkoittaa lähes viidentoista prosentin pudotusta.

Viime vuonna YIT aloitti yli 2 800 vapaarahoitteisen asunnon rakentamisen Suomessa. Selkeää varovaisuutta tuli markkinoille kolmannen neljänneksen lopulla, YIT:stä kerrotaan.

Myymättömien asuntojen määrä Suomessa kasvoi syyskuun loppuun mennessä 299 kappaleeseen. Määrä ei vielä ole huolestuttava. Vuotta aiemmin valmiita myymättömiä oli sata vähemmän.

Konsernijohtaja Hannu Leinosen mukaan ostajien varovaisuutta voi selittää esimerkiksi uutisointi rahamarkkinalevottomuuksista ja ajankohtainen lakkotilanne. Ilmassa on paljon erilaisia epävarmuustekijöitä.

Helsingissä 80 prosenttia asuntotarpeesta on yhden tai kahden hengen talouksia. Kaupunki vaatii Helsingissä kerrostalokohteitten asuntojen keskikooksi 75 neliötä. Tässä ei välttämättä ole mitään järkeä.

YIT:n myymättömät asunnot ovat nimenomaan isoja asuntoja.

Vuokra-asuntosijoittajat olisivat kiinnostuneita ostamaan pieniä asuntoja. Vaikka YIT leikkaa aloituksia, työvoimastaan se pyrkii pitämään kiinni kaksin käsin.

Suomessa toimitilarakentamisen kiihtyminen korvaa asuntorakentamisen hiipumista. Venäjän kasvusta huolimatta yli puolet YIT:n liikevaihdosta tuli Suomesta.

Baltiassa asuntokauppa käy yhä nihkeästi asuntojen hintakilpailun puhkeamisen jälkeisillä markkinoilla.

Huonoja uutisia kuuluu myös muualta Euroopassa. Selvitän asuntorakentamisen hiljentymistä Espanjassa.