Puurakentamisen Professori Pekka Heikkinen

KUVA: Kauppalehden Optio, Helsinki (2012)

Kauppalehden Optiossa oli pitkä artikkeli puurakentamisesta. Aihe on ollut mieleni päällä parikymmentä vuotta.

Puurakentamisesta olen kirjoittanut metrikaupalla parinkymmenen vuoden aikana, vertaillut amerikkalaisten metodeihin ja omiin kokemuksiini. Hyvä, että joku tarttuu ikivanhaan teemaan uudella otteella.

Lokakuussa 2007 uskottiin Venäjän rakentamisen kasvuun

Lokakuussa 2007 uskottiin vahvasti Venäjän rakentamisen vahvaan kasvuun.

Silloin Rautaruukki maalaili ruusuisia tulevaisuuskuvia sijoittajille.

Toimitusjohtaja Sakari Tamminen arvioi silloin, että “Me elämme vahvasti Itä-Euroopan rakentamisen imussa” ja hänen mielestä “kyse ei ole suhdanteista vaan rakenteellisesta kehityspaineesta.”

Tänään samasta asiasta annetaan toisenlaisia lausuntoja. Silloin konepajamme olivat myös maailmanlaajuisessa kasvuimussa mukana.

Sakari Tammisen mukaan näkyvillä ei ollut merkkejä siitä, että trendi muuttuisi.  Rautaruukki laajensi toimintaansa voimakkaasti Itä-Euroopassa yritysostojen kautta ja niin, että ostettujen yritysten kapasiteettia lisättiin.

Rautaruukki sai toimia Venäjän markkinoilla melko rauhassa länsimaiselta kilpailulta. Silloin ruotsalainen Lindabin suunnitteli Venäjälle menoa, mutta aikeen toteuttamiseen tiedettiin vievän vielä aikaa. Onko hanke toteutunut?

Rautaruukki toimi silloin Venäjällä pääosin ostamansa teräsrakentajan Ventallin kautta. Paikallinenkaan kilpailu ei vielä raastanut markkinoita, arvioi Rautaruukin toimitusjohtaja 25. lokakuuta 2007.

1. Kapasiteetista oli pulaa
2. Venäjällä nähtiin kasvumahdollisuuksia
3. Markkinat näyttivät aina vain houkuttelevimmilta

Energiatehokas rakentaminen

Saksasta ponnistavat maailmalle matalan energiakulutuksen passiivitalo, joissa selvitään ilman erillistä lämmitysjärjestelmää. Lämmityskustannukset saadaan kuriin paksuilla lämmöneristeillä, tiiviillä rakenteilla ja järkevällä ilmanvaihdolla. Erillistä lämmitysjärjestelmää, eli pattereita ja lämmitysvedenkiertoa ei tarvita.

1. Saksassa Passivhaus Institut tutkii passiivitalorakentamista
2. Saksalaisen konseptin suomalainen sovellus yleistyy meillä vähitellen
3. Muutamia passiivitaloja on meillä jo rakennettu
4. Suomessa yksi VTT:n pilottikohde toimii ilma erillistä lämmitysjärjestelmää
5. Suoraan Suomeen ei voida passiivitalon mallia kopioida
6. Pakkaspäivien varalle tarvitsemme varajärjestelmän
   

Ensimmäinen passiivitalo oli asuinkerrostalo, joka rakennettiin Saksan Darmstadtiin vuonna 1990. Sittemmin rakentamista on sovellettu:

1. julkisiin tiloihin
   
2. kouluihin
3. päiväkoteihin

Sitran energiaohjelman toimialajohtaja Seppo Junnila arvailee, että "parin vuoden kuluttua puolet uusista rakennuksista Suomessa on matalaenergiataloja". Ne eivät yllä energiakulutuksen vaatimuksiltaan passiivitalojen tasolle.

1. Passiivitaloissa lämmityskustannuksissa voidaan säästää jopa 80 prosenttia
2. Seuraava askel passiivitalosta on nollaenergiatalo
3. Nollaenergiatalo tuottaa itse käyttämänsä energian
4. Energian se keräät esimerkiksi julkisivun peittävistä aurinkopaneeleista
   
5. Ylimääräisen energian voi myydä eteenpäin

Nämä asiat ovat vielä teoriaa Suomessa.

1. Saksasta voimme ottaa mallia myös puun käyttämisestä julkisten rakennusten näkyvänä materiaalina
2. Saksalaisessa tiiviistä kylä- ja kaupunkirakentamisesta (Dorf) voisimme myös ottaa mallia
3. Tiivis rakentaminen vähentää liikkumiseen energiankulutusta

Terminologiaa:

1. Energiatehokas
2. Nollaenergiatalo
3. Passiivitalo
4. Matalaenergiatalo

Puurakentamisen osaamista Venäjälle

Suomen hallituksilla on yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ollut mittavaa puun mekaanisen jalostuksen, puutuotteiden käytön ja viennin edistämistoimintaa vuodesta 1994 lähtien.

• Ajankohtainen tutkimus Joensuusta
• VENÄJÄ SUOMEN PUURAKENNUSTEOLLISUUDEN
  MAHDOLLISUUTENA METSÄ- JA PUUTEKNOLOGIAN PRO GRADU
  
• JUHANI MARTTILA
  

Suuret markkinat häämöttävät rajan takana. Pietarin asuntokanta on yhtä suuri kuin Suomen, peruskorjaamista riittää vuosikymmeniksi ja keskiluokka suosii uudisrakentamisessa omakotiasumista. Suomalaista puurakentamista ja elämäntyyliä ei voi viedä sellaisenaan. Meidän tulee kuunnella kuluttajien tarpeita, on opittava, miten kaavoitus, rakentaminen ja lupamenettely etenee.

Yhteisillä kansallisilla (Suomi) kehittämishankkeilla puutuoteteollisuuden tuotannon arvo on kaksinkertaistunut ja puutuotteiden kotimainen kulutus on kääntynyt selvään kasvuun. Kansainvälisen kilpailun lisääntyminen vaatii kuitenkin edelleen tämän teollisuuden kilpailukyvyn parantamista.

Suomessa on hyvät luontaiset edellytykset puun hyödyntämiseen ja metsät ovat merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Puurakentamisen edistämiselle on ekologisuuden, työllisyyden, pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja tasapainoisemman aluekehityksen näkökulmasta vankat perusteet.

Nämä argumentit toimivat myös valistuneiden kuluttajien keskuudessa Pietarissa ja Moskovassa. Puurakentamisen kasvun mahdollisuudet ovat Venäjällä melkoiset. Riittäkö meillä malttia ja kanttia tarttua tilaisuuteen?

Ekologisesta näkökulmasta puurakentaminen ja sellaisten pientaloalueiden, jotka eheyttävät yhdyskuntarakennetta, aluerakentaminen edustavat kestävää luonnonvarojen käyttöä. Tämä merkitys tulee lisääntymään osana ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Elinkaari- ja ympäristöosaamista painotetaan myös Rakennuspoliittisessa ohjelmassa.

Raaka-aineiden suoravientiä Venäjälle pitäisi kehittää erikoiskomponenttien suuntaan, koska perusrakentamisen kakkosneloset, runko- ja kattotuolit tuotetaan lähellä uusia asuinalueita. Parhaat uusien tehtaiden paikat ovat nyt Pietarin ja Moskovan liepeillä.

Venäjälle on myös vietävä puurakentamisen osaamista, koska puu ei ollut Neuvostoliitossa korkeassa kurssissa. Asenteet muuttuvat hitaasti puuta suosiviksi, mutta osaamisen siirtotyötä tarvitaan paljon. Parhaimmat ratkaisut syntyvät suunnittelijoiden, tehtailijoiden, raaka-ainetuottajien, kaavoittajien, aluekehittäjien, rahoittajien ja asuntokauppiaiden välisessä yhteistyössä.

Puurakentamisen edistämisohjelman asuntopoliittisena tavoitteena on huolehtia Suomessa kohtuuhintaisten ja asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon riittävyydestä.

Samat perustavoitteet toimivat tietenkin myös Venäjällä, mutta sovitustyötä tarvitaan. Talomallejamme ei kannata edes yrittää myydä yks-yhteen suomalaisista katalogeista kopioiden. Yksin ja ilman kumppaneita Venäjälle ei kannata lähteä hortoilemaan, jollei ole kulttuurishokin tarpeessa.

Puutaloja ja rakentamispalveluja

Puutaloja ja rakentamispalveluja

digitalvillages 11.2.2008 klo 10:32

Kemijärven, Bochumin, Perloksen, Soneran, Elcoteqin, Eforen, Voikkaan, Summan yms jälkeen Suomi hakee suuntaansa. Muutos palveluyhteiskunnaksi on yksi vaihtoehto. Tarjolla on ollut tietoyhteiskuntaa ja muuta post-industrialismia.

Miten muutos toteutetaan? "Suomi elää metsästä" slogania kehiteltiin 80-luvulla, kun metsäteollisuutta kutsuttiin auringonlaskun alaksi. Metsäjätit keksivät kansainvälistymisen ja big business kaavan ja saivat toisen elämän (Second Life). Silloinkin syynä pidettiin energiaintensiivisyyttä ja pelättiin paperittoman konttorin tuloa.

Nyt Stora Enso, UPM Kymmene, M-Real, Norske Skog ja muut europaperin ja kartongin valmistajat sulkevat tehtaita tiuhaan tahtiin. Vuodatamme kyyneleitä, pelkäämme metsäjalan murtumista. Massaliikkeet yrittävät kääntää kehityksen kelloa 50 vuotta ajassa taaksepäin. Kaipaamme vahvaa valtionjohtoa, Kekkosta, pelastajaa.

Piskuinen Teijo-Talot on aloittanut ensimmäisenä Suomessa kokonaisten tehdasvalmisteisten puutalojen tuonnin Suomeen. Ensimmäinen 81 neliön pientalo rantautui laivalla Virosta Hankoon viime viikolla. Talosta tuli tuontituote, koska palkkakustannukset Suomessa ovat Teijo-Talojen mukaan karanneet taivaisiin.

Tämäkin uutinen pani mietteliääksi. Karkaako myös metsään liittyvä palvelutuotanto Suomesta? Yksi virolainen talotehdas ei vielä kaada suomalaista pakettitalojen valmistusta. Teijo-Talot virolainen kumppani valmistaa tällä hetkellä vain 50 taloa vuodessa. Kapasiteetin nostaminen sataan taloon ei vielä omaa tuotantoamme lopeta, mutta tämä on enne.

Toisaalta, ruotsalaiset talovalmistajat ovat pitkään toimineet Suomen markkinoilla, joten tervetuloa vain virolaiset.

Paikallisella työmaalla on pelkästään virolaisia työmiehiä. Suomalainen remontti-Reiska ja puutalon rakentaja on kohta harvinaisuus. Mitä pitäisi tehdä?

Energiatehokas Rakentaminen

Teemana tänään mekaaninen puunjalostus. Energia-asiat tulevat sivutuotteet. Bioenergia tulee entistä tärkeämmäksi. Puusepäntuotteiden jalostaminen pelletiksi onnistuu, koska höylä- ja työstölastuissa on sopiva kosteus. Sahaltakin tulevien fraktioiden käyttäminen on mahdollista, mutta pelletöinti edellyttää silloin kuivaamista.

1. Energiatehokas rakentaminen
2. Viisasta politiikkaa
3. Pitkäjänteinen strategia
4. Koulutuksen niveltäminen kokonaisuuteen
5. Ammattikorkeakoulutason insinöörien koulutus
6. Osa koulutettavista tulee aikuis- ja jatkokoulutukseen

Rakenteiden muuttaminen ei käy käden käänteessä. Pitkäjänteinen ja strateginen ote kantaa pitkässä juoksussa.

Kemijärvellä Stora Enson päätös tuntuu pitkään ja kipeältä. Uuden suunnan etsimiseen menee pitkä tovi. Ennakoiva asenne auttaa suurten ja vaikeiden iskujen kestämistä.

Metsäteollisuuden ja prosessipuolen ihmiset kaipaat uuden suunnan näyttäjiä. Suomalainen metsäteollisuus kaipaa suunnan näyttäjiä. Puurakentamisen pienet yritykset tarvitsevat tuekseen systeemisen tason kehittäjiä.

Yritysten osallistuminen hankkeisiin voisi olla aktiivisempaa. Sitoutumisen kanssa on ongelmia. Tälläkin puolella meidän pitäisi oppia sanomaan Venäjä, Venäjä, Venäjä.

Verkostoitumisella on suuri merkitys. Strateginen ote on ollut hyvä. Työ tekijäänsä opettaa. Energiapuolella innokkuutta on liikaakin. Projektiosaamista tarvitaan. Voihan höyläämö!

Ekorakentaminen Eurotrendinä?

Onko Ekorakentaminen Euroopassa yleistyvä, laajeneva, eriytyvä vai harvojen herkuksi osoittautuva trendi?

Tulevaisuudentutkimuksessa pohditaan, onko nykyisinä myrskyisinä aikoina ylipäänsä aihetta puhua trendeistä, varsinkaan John Naisbittin tapaan megatrendeistä.

Viitisenkymmentä vuotta olemme todistaneet Euroopan yhdentymistä. Eurooppalaisessa perheessä on nyt 25 jäsentä ja laajentumishalut eivät vielä ole hyytyneet.

Onko esimerkiksi tietoyhteiskunnan kehitys megatrendi, asteittaista ja johdonmukaista edistystä vai jotain muuta, sarja satunnaisesti toisiaan seuraavia sattumuksia?

Euroopan yhdentyminen tapahtuu ohuella ylätasolla. Tietotekniikan hyödyntäminen ruohonjuuritason yhteistyön lisäämisessä on vasta orastavalla alulla.

Onko se "näkymättömän käden" - tai Silikonilaaksossa ja USA:n länsirannikoilla toimivien megafirmojen - pilkun tarkasti muovaaman suunnitelman toteutumaa vai yhtä kaoottista vyörytystä, jota kukaan tai mikään ei suunnittele ja hallitse? Se on ehkä kaikkea tätä ja paljon muutakin.

Kyselen itseltäni näitä asioita, koska haluan pureutua puurakentamisen tulevaisuuteen uusilla keinoilla. Ideana on herättää keskustelua puun käytön eduista alueilla, missä sitä ei ole vielä oivallettu. Keskustelun käymistä helpottaa Top-Ten listan laatiminen. Teen puuhun liittyvän Top 10 listan pikimmiten. Työkalun avulla voimme pureutua olennaisiin kysymyksiin. Toiminta-avaruuden rajaaminen helpottaa asian käsittelyä.

Megatrendeistä on mahdollista puhua, kun tarkasteltava ilmiö hahmotetaan riittävän laajasti ja ymmärretään, että mega-trendi itsessään voi sisältää erilaisia ilmiöitä, vaihtoehtoisia suuntautumisia ja yllätyksiä. Näistä ilmiöistä tulee kuitenkin kokonaisuudessaan muodostua riittävän koherentti (="suurinpiirtein samansuuntainen") kokonaisuus.

Tulevaisuusprojekteissa on viime vuosina tullut jossain määrin suosituksi rakentaa nk. TopTen -listoja eri aloilta. Mitä niillä on tarkoitettu ja mihin niillä on pyritty on vaihdellut eri tapauksissa.

Niiden tarkoituksena on kuitenkin ollut kiteyttää joukko ilmiöitä, joiden on arvioitu vaikuttavan kaikkein olennaisimmin tulevaisuuteen tarkasteltavan ilmiöalueen kannalta.

Hyvin usein tilanne on se, että mielenkiintoisilta ja tärkeiltä vaikuttavia tekijöitä on hyvin suuri joukko, mutta yritykseltä puuttuvat teoriat ja mallit, joiden avulla se voisi tunnistaa keskeiset tekijät ja niiden väliset suhteet ja tulevat kehityssuunnat.

Tällöin esimerkiksi tulevaisuusprojektiin osallistuvat asiantuntijat voivat laatia omaan asiantuntemukseensa ja arvioihinsa perustuvia listauksia kaikkein keskeisimmistä ilmiöistä.

Juuri näitä listoja voidaan kutsua TopTen-listoiksi. Esimerkkinä TopTen-listasta löysin verkosta Hannu Miettusen laatiman näkemyksen suomalaisen teknologian kehityksestä tulevaisuudessa:

1. Metsä ja sen jalostamisen teknologia. Kaikki alueet ovat tärkeitä, siementen viljelystä uusien valmistustekniikoiden ja tuotteiden kehittämiseen.
   
   
2. Teollisuuden tuotantotekniikat. Integroitu suunnittelu ja valmistus, mittaaminen, suurten järjestelmien hallinta, joustava valmistus ja robotiikka kasvattavat merkitystään.
   
   
3. Uudet materiaalit. Hyvin nopeasti kehittyvä alue, jonka tulevia sovelluksia ovat mm. elävän ja elottoman aineen yhdistäminen.
   
   
4. Tietoverkot ja sähköinen viestintä. Verkkojen ja verkkopalvelujen kehittäminen tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia. Esimerkkejä tästä ovat käyttäjien tunnistaminen, viestien salaus, sähköinen raha, pankkipalvelut, sähköiset sanomalehdet, kauppa ja virtuaalinen sairaala.
   
   
5. Muu tietotekniikan soveltaminen. Asiantuntijoita palvelevien laajojen, reaaliajassa toimivien tietokantojen kehittäminen, simulointi, 3D-kuvaaminen, lukuisat erikoissovellukset.
   
   
6. Ympäristötekniikat. Elinkaariajattelu lisääntyy, suljettu kierrätys, jätteiden käsittelyjärjestelmät, ekorakentaminen ja ympäristövaurioiden korjaaminen korostuvat.
   
   
7. Biotekniikka. Paljon potentiaalia löytyy kasvinviljelystä sairauksien hoitoon, bioelektroniikkaan ja bioniikkaan.
   
   
8. Aivotutkimus. Tätä suomalaisen tutkimuksen vahvaa aluetta voidaan soveltaa laajamittaisesti mm. sairauksien hoitoon.
   
   
9. Nanoteknologia. Suomi on menossa vahvasti mukaan tämän uuden vallankumoksellisen alueen tutkimukseen ja soveltamiseen.
   
   
10. Erikoisteknologiat. Esimerkiksi sopii maapallon monitorointi avaruudesta ja hiukkasilmaisimien käyttö lääketieteessä ja teollisuudessa.

Miettusen listassa ideana on jakaa tarkasteltava ongelma-alue, teknologia, eri sektoreihin, joista tulevaisuuden kannalta keskeisimmät ja lupaavimmat on eritelty hieman tarkemmin.

Tällainen TopTen-lista antaa yleiskatsauksen siitä, mitkä teknologiat ovat tarkemman tarkastelun kannalta kiintoisimpia.

Listaa voidaan käyttää pohjana esimerkiksi, kun toteutetaan tulevaisuusbarometri tai rakennetaan tulevaisuustaulukko. Jatkotyö voi kohdistua joko kaikkiin osa-alueisiin tai osaan niistä.

Puusta Puhutaan Pahaa

Siitä puhe mistä puute, sanotaan. Puusta puhutaan kuitenkin sangen vähän ja nykyään useimmiten negatiiviseen sävyyn. Tavoittelemme kirjoituksillamme terävämpään otteeseen puurakentamisen positiivisista puolista.

Puutullit, StoraEnson rankaa saneerausohjelma, sahojen lomautukset, konkurssit, rakentamisen suhdanteiden heikkeneminen ovat leimanneet viime aikaista puukeskustelua. Negatiivisten yläkäsitteiden rinnalle tarvitaan myös muuta asiaa: ei puuta heinää.

Teemme tikusta asian. Kirjoitamme aiheesta, valaisemme puun käyttöä muualla maailmassa.

Ekorakentaminen voi olla sisällöltään kattavin ja monipuolisin. Toivottavasti teksti ja kielellisesti hyvää, ja eri juttutyypit on kirjoitettu eri tyyliin. Käytämme kuvia, videoita, grafiikkaa ja äänikertomuksia.

Toivoisimme eko- ja puurakentamisen mielipiteitä lukijoiltamme. Mielipiteiden esille tuominen ja keskustelun ylläpitäminen on tärkein tavoite. Pystymmekö nostattamaan keskustelua?

Haluamme olla ajankohtaisia. Otamme kantaa puun käytön puolesta. Emme kuitenkaan mene kohtuuttomuuksiin. Jokaista huonetta ei tarvitse paneloida.

1. Selkeä ja tyylikäs
2. Graafiset elementit
3. Piristäviä kuvia
4. Blogin kuvitus on kirjoittajien toteuttamaa
5. Kuville annamme jatkossa enemmän tilaa
6. Neuvottelemme kuvapankkien kanssa kuva-aineiston käytöstä
   

Tämä on vasta alkua. Asetamme tavoitteita. Kanavauudistus etenee vaihe vaiheelta kohti selkeämpiä sisältökokonaisuuksia.

Nolla-energiarakentaminen

Hi this is an automatic email from TwitterMail with some new replies: @digitalvillages servus = latin, means hello, cervus = latin, deer stag or hirsch :). as for great german design, that's www.zehnuhr.de :) | cervus at 19-10-2007 13:45

@digitalvillages: Hi Helge! The widget looks really nice! I sent you also another code via FB! vascellari at 19-10-2007 12:56

Comment: I love the idea of this house, but it seems very targeted toward a West coast climate.

In colder areas with less sunshine would this module be a valid solution? Wouldn't the "chimney" design work against retaining heat?

At the recent West Coast Green conference in San Francisco, we were lucky enough to not only get a sneak peek of the new Michelle Kaufmann mkLotus prefab house, but also to speak with the designer herself to get the low-down on the sleekly-designed zero energy home.

Check out the video to learn all the details about the energy, water, and materials packed into this compact sustainable home.