Metri lunta ja vähän asiakkaita lähietäisyydellä

Kun suomalainen yrittäjä astuu ulos verstaastaan, ulkona ei ole pilvin pimein asiakkaita. Tänä talvena tyypillinen näkymä on metri lunta ja vielä korkeammat lumikinokset.

Tämä selittää myös vientiriippuvuutemme.
Täältä on pakko hakeutua suuremmille markkinoille. Näin on tehty pitkään. Ensimmäinen vaihe alkoi aikoja sitten ja teollinen edistyneisyys saavutettiin 50-luvulla, kun Suomi maksoi sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Se johti metalliteollisuuden, laivanrakennuksen ja sähköteollisuuden kukoistukseen.

2010 – 2020 siirrymme uuteen Kukoistuksen Aikakauteen, jos filosofi Pekka Himasen puheet johtavat uuteen kehitysharppaukseen. Näen asian käytännöllisemmin osaamisen ja projektiviennin kehitysharppauksena. Näistä asioista puhumme tänään Helsingissä.

Vientioperaation suunnittelu

Valmistelemme Biokasvuympäristö-vientihanketta. Olemme kehittäneet uutta projektivientimallia kymmenkunta vuotta. Nyt on aika hilata uusia ideoita vientikäyttöön.

Jos kumppaneillamme on tulevaisuudenuskoa, heissä on myös rohkeutta rakentaa yhdessä Suomelle kukoistava tulevaisuus. 

Teemme operaatiosta ketterän, keveän, joustavan ja energisen. Muutamme toimintatapoja  ja käytäntöjä. Entiset raskaat ja jyräävät, syvällä liikkuvat mallit joutavat romukoppaan.

Asetamme käyttöön pitkäaikaisen kokemuksen ja omakohtaisen kosketuksen vientitoiminnan arkeen. Vuorovaikutuksen ja keskinäisen kunnioituksen ideaa korostaan Pekka H. kirjassaan Kukoistuksen käsikirjoitus (WSOY), jonka tavoitteena on etsiä henkisiä eväitä, joilla Suomi saataisiin tällä vuosikymmenellä nousuun.

1. Älä tuijota kylmiin lukuihin
2. Älä ajaudu vaihtoehdottomuuden harhaan
3. Tarvitsemme keskustelua ja rohkeutta ajatella toisin
4. Lama on kahlinnut asenteita entisestään
5. Kukin vetäytyy poteroonsa ja tuumii, että ehkä tästä vielä selvitään
6. Hyvinvointi-mantraksi muuttuu: jokainen pitäköön huolta itsestään
7. Tarvitaan kykyä puhutella ihmisiä
8. Valikoiduilla puolitotuuksilla ei enää pärjää
9. On käytettävä tavallisten ihmisten kieltä
10. Arvotyhjiö täyttyy aina: siksi tarvitaan rohkeutta arvokeskusteluun

Suomi tarvitsee moraalisia esimerkkejä ja rohkeita tekoja. Arvopuheet ovat merkityksellisiä vain, jos teot vastaavat puheita. Suomen menestyksen avain on, että luova voima ja ideat pystytään hyödyntämään ja että luodaan rakenteita, jotka vahvistavat osaamista ja vuorovaikutusta, kirjoittaa Hesari pääkirjoituksessaan.

Ilman rohkeutta valavia tekoja Suomi kääntyy yhä pahemmin sisäänpäin. Poistolistalle laitetaan:

1. Uhkakuviin perustuvien puheenvuorojen ylikorostaminen
2. Salaileva päätöksenteko
3. Kasvava muukalaisviha ja välinpitämättömyyden kierre pitää uskaltaa katkaista

Suomalainen rakennemuutos AD 2010

Teollisen aikakauden rakenteita joudutaan maassamme muuttamaan. Verkostomainen toiminta mahdollistaa rakennemuutoksen, mutta olemmeko henkisesti ja taidollisesti valmiita muutokseen?

Suomi oli viime vuosisadalla yksi maailman pienistä ihmeistä. Alkava vuosisata alkoi hyvissä merkeissä, mutta maailmanlaajuinen talouslama paljasti haavoittuvuutemme.

EU ja eurooppalaisuus ei enää riitä. 2010 – 2020 Suomen pitäisi kehittyä taloudeksi, joka pärjää globaalissa toimintaympäristössä. Nousimme vuosisadassa takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi, joka nyt jo kurkottaa kohti tietoyhteiskuntaa.

• Nokian kännykkäihme teki meistä mobiililaitteiden suurvallan
• Pystyykö Nokia tekemään saman OVI-palvelutuotannossa?
• Paljon pitää tapahtua, koska haasteet ovat aivan toista kokoluokkaa

Nyt kun suuryritykset sulkevat tehtaitaan ja irtisanovat tuhansia säilyttääkseen jäljelle jäävien ihmisten työpaikat, onko se oikein vai väärin?

• Metsäteollisuutemme on hätää kärsimässä
• Teknologiateollisuutemme (konepajat) vienti kärsii

Suomi oli pitkään metsäteollisuuden suurvalta, joka tuotti paperia ja pakkauksia eurooppalaisille moderneissa tehtaissa. Suuruuden etua ei vieläkään ole menetetty, mutta ongelmana on perinteisten tuotteiden supistuva kysyntä.

Mihin suuntaan olemme menossa?

• Kulutuskeskeinen yhteiskunta
• Kuluttaminen jättää aina  tyhjyyden tunteen
• Hyvää elämää ja Onnellisuus tavoitteiksi
• “Uskonnolliset rakenteet”
• Tavoitteemme: mielihyvä vai hyvä mieli?
• Työn, arjen ja elämän yhteensovittaminen

Mikä on mahdollista saada?

• Jätteen ja romun määrä lisääntyy
• Kapina 60-luvulla johti hyvinvointiyhteiskuntaan
• Onnistuuko henkinen kasvu, jotta hyvinvointiyhteiskunta 2.0 onnistuisi?
• Positiivisen ajattelun kultti estää näkemästä ongelmiinsa vajonneen yhteiskunnan
• Paketoitu henkinen kasvu on yhtä tyhjän kanssa

Julkisten rakenteiden kautta elää omaa ainutlaatuista elämää. On valmiita tuotteistettuja elämänmallit. Olemme romuttaneet hyveet.

• Suojelemmeko aidosti luontoa nykyisillä elämäntyyleillä
• Välittämmekö aidosti ihmisistä
• Tuotammeko tavoitteellisesti hyvää mieltä?

Minne katosi Suomi?

• Mikä ei vielä ole kaupan?
• Seksikin on kauppatavaraa
• Tekopyhyyden huipennus

Oy Minä Ab

• Me voimme muuttaa yhteiskuntaa
• Mutta jos tavoitteena on vain: kuinka saan kovempaa palkkaa?
• Ihmisen arvo mitataan tekojen kautta
• Onnellisuuskomitea tarvitaan

Lokakuussa 2007 uskottiin Venäjän rakentamisen kasvuun

Lokakuussa 2007 uskottiin vahvasti Venäjän rakentamisen vahvaan kasvuun.

Silloin Rautaruukki maalaili ruusuisia tulevaisuuskuvia sijoittajille.

Toimitusjohtaja Sakari Tamminen arvioi silloin, että “Me elämme vahvasti Itä-Euroopan rakentamisen imussa” ja hänen mielestä “kyse ei ole suhdanteista vaan rakenteellisesta kehityspaineesta.”

Tänään samasta asiasta annetaan toisenlaisia lausuntoja. Silloin konepajamme olivat myös maailmanlaajuisessa kasvuimussa mukana.

Sakari Tammisen mukaan näkyvillä ei ollut merkkejä siitä, että trendi muuttuisi.  Rautaruukki laajensi toimintaansa voimakkaasti Itä-Euroopassa yritysostojen kautta ja niin, että ostettujen yritysten kapasiteettia lisättiin.

Rautaruukki sai toimia Venäjän markkinoilla melko rauhassa länsimaiselta kilpailulta. Silloin ruotsalainen Lindabin suunnitteli Venäjälle menoa, mutta aikeen toteuttamiseen tiedettiin vievän vielä aikaa. Onko hanke toteutunut?

Rautaruukki toimi silloin Venäjällä pääosin ostamansa teräsrakentajan Ventallin kautta. Paikallinenkaan kilpailu ei vielä raastanut markkinoita, arvioi Rautaruukin toimitusjohtaja 25. lokakuuta 2007.

1. Kapasiteetista oli pulaa
2. Venäjällä nähtiin kasvumahdollisuuksia
3. Markkinat näyttivät aina vain houkuttelevimmilta

Ruotsi panostaa energiatehokkaiden kaupunkien vientiin

Ruotsi panostaa näkyvästi ympäristöteknologian ja -osaamisen vientiin. SymbioCity -konseptin ja -projektin taakse on kerätty lähes 700 yritystä. Ulkomaankauppaministeri Ewa Björling vetää vientivankkuria, jonka tavoitteena on myydä ruotsalaista ympäristöteknologian osaamista maailmalle.

Jo nyt, ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa, enemmistö ihmiskunnasta asuu kaupungeissa. Kahdenkymmenenviiden vuoden kuluttua 70 % asuu urbaaneissa ympäristöissä.

Tästä kumpuavaa ympäristöteknologian potentiaalia ruotsalaiset ovat lähteneet päättäväisesti tavoittelemaan.

Poliitikot ja päättäjät joutuvat miettimään urbanisoitumisen valo- ja varjopuolia.

1. Kaupunkisuunnittelun näkökulmia joudutaan muuttamaan
   
2. Jätevuorten syntymisen estäminen on korkeassa kurssissa
   
3. Liikennekaaoksen välttäminen edellyttää pitkäjänteistä liikennesuunnittelua
   
4. Ympäristövastaisten ghettojen kehittymisen estäminen onnistuu oivaltavalla kaupunkisuunnittelulla
   

Ruotsalaiset ovat taitavasti hyödyntäneet ympäristöosaamistaan markkinoinnissaan. Nyt kannetaan huolta siitä, että maapallon lämpenemisen (Global Warming) imussa markkinoille tulee valtavasti uutta teemaa hyödyntäviä yrityksiä. Yksittäisten toimijoiden viestit saattavat hukkua valtavaan kohinaan.

• Clean Tech
• Green Tech
• Global Warming
• Sustainable
• Energy Saving
• Conservation
  

Ruotsalaiset ovat päätyneet yhteistyön tiivistämiseen. Tavoitteena on älykkäiden, integroitujen ratkaisujen toimittaminen maailmanlaajuisille markkinoille. "Holististen ratkaisujen" kauppaamisen esteiden raivaamisessa hyödynnetään yritysten ja valtion vientitoimistojen yhteistyötä. Ruotsalaiset ovat ympäristöteknologiamarkkinoinnissaan oivaltaneet referenssien arvon.

Jätevesilaitoksen pakkaaminen asiakirjasalkkuun tai Powerpointiksi läppärin PC:hen ei enää riitä suurten kokonaisuuksien kaupankäynnissä. Bioenergialaitoksen, lähi- ja kaukolämpölaitoksen toiminnan esittelyssä turvaudutaan Business-to-Business turismiin. Asiakkaat kutsutaan "Exportrådetin" eli vienninedistämislaitoksen toimesta Ruotsiin tutustumaan täyden mittakaavan laitoksiin ja kaupunkisuunnittelun helmiin.

Hammarbyn mallissa energian käyttö ja jätteiden synty minimoidaan - uusiokäyttö ja säästäväisyys (conservation, hushållning) maksimoidaan.

1. Kierrätysajattelua edistetään
2. Ruotsalaisilla on kohteina seitsemän kaupunkia Kiinassa
3. Venäjällä suunnitellaan kaupunginosaa, jossa sovelletaan "The Hammarby model" eli Hammarbyn mallia
4. Teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen

Ruotsalaisten laskelmien mukaan, "teollisuuden hukkalämmön muuntaminen kaukolämmöksi mahdollistaisi Euroopassa CO2-päästötavoitteen nelinkertaisen saavuttamisen. Emme ole lainkaan oivaltaneet, miten tuhlailevaa elämäntyylimme on.

1. Hammarbyssä veden kulutusta pienennettiin 40 %
2. Ravinnekuormitusta vähennettiin 50 %
3. Kiinteistöjen hinnat nousivat 26 %

Numeroiden takana on professori Ulf Ranghagen (professor i urban planering och chefsarkitekt på Sweco, Nordens ledande konsultföretag inom miljöteknik och arkitektur), joka kaupunkisuunnittelun lähtökohtana on ympäristöneutraalisuus (klimatneutralitet).

• Rakennetaan energianiukkoja ns. "negawattitaloja" (energisnåla)
• Kuljetuksen, logistiikan ja teollisuuden toimintoja tehostetaan

Professori Ulf Ragnhagenin mielestä poliittiset päättäjät puhuvat vääristä asioista. Pitäisikö päästötavoitteiden prosenttilukeman olla 38 vai 40, on turhaa puhetta, kun tavoitteisiin päästään kokonaisvaltaisella energiatehokkuutta ja kierrätystä edistävällä suunnittelulla ja rakentamisella.

1. Hammarbyssä jätteet poltetaan energiaksi ja muunnetaan talouksien palautettavaksi kaukolämmöksi
2. Jätteet lajitellaan kotitalouksissa huolellisesti biojätteet erikseen ja poltettavat jakeet erikseen omiin säkkeihinsä
   
3. Jätteet toimitetaan jatkojalostukseen "säkkipostilla" eli maanalaisia putkia pitkin jätteidenkeräilyautoihin
4. Kuljetusautot vievät jätesäkit Högdalenin puhdistus-/erottelulaitokselle, jossa ne muunnetaan energiaksi ja kompostoidaan ruokamullaksi
   
5. Hammarbystä piti tulla vuoden 2004 olympiakylä (Ruotsi ei saanut Olympialaisia)
6. Henriksdalenin puhdistuslaitoksessa jäteveden liete muunnetaan mädättämällä biokaasuksi
   
7. Biokaasua käytetään busseissa ja biokaasuveneissä, jotka vastaavat alueen joukkoliikenteestä (Hamarbystä Södermalmiin ja Nybroplanenille)
8. Hammarbyn merikaupungista löytyy myös 900 biokaasuliettä
9. Sähkön käyttö on vähentynyt 20 prosentilla biokaasuliesillä varustetuissa kiinteistöissä
10. Kiinteistöjen hallitsevan lämmitysmuoto on kaukolämpö
11. Aurinkopaneeleja testataan
12. Kiinteistöistä löytyy aurinkolämmön sieppaajia (solfångare)
13. Tavoitteena on veden käytön vähentäminen: keskivertokuluttaja käyttää 200 litraa vettä päivässä ja tavoitteena on puolittaa veden käyttö 100 litraan (mallikaupunginosassa keskimääräinen veden käyttö on nyt 140 litraa vuorokaudessa)

Tiesittekö, että yhden kahvikupin juominen kuluttaa "virtuaalista vettä" 140 litraa. Vesi kuluu kahvipapujen kasvatuksessa, kuljetuksessa ja prosessoinnissa.

Energiatehokas rakentaminen

Ekotalot, energiatehokas rakentaminen, puurakentamisen uudet trendit ovat nousussa. Ruotsissa asiat ovat ymmärtääkseni edenneet paljon pidemmälle.

Olen aika ajoin näillä sivuilla kirjoittanut aiheesta. Suomalainen julkisuus tuottaa niukasti tietoa tästä aiheesta.

Mistä mahtaa johtua? Rakentaminen on ollut meillä vilkasta aina viime vuoden elokuuhun asti, jonka jälkeen etenkin asuntorakentaminen on laantunut.

Kuka tietä? Ketkä tarjoavat energiatehokkaita nollaenergiataloja?

Energiatehokas Rakentaminen

Teemana tänään mekaaninen puunjalostus. Energia-asiat tulevat sivutuotteet. Bioenergia tulee entistä tärkeämmäksi. Puusepäntuotteiden jalostaminen pelletiksi onnistuu, koska höylä- ja työstölastuissa on sopiva kosteus. Sahaltakin tulevien fraktioiden käyttäminen on mahdollista, mutta pelletöinti edellyttää silloin kuivaamista.

1. Energiatehokas rakentaminen
2. Viisasta politiikkaa
3. Pitkäjänteinen strategia
4. Koulutuksen niveltäminen kokonaisuuteen
5. Ammattikorkeakoulutason insinöörien koulutus
6. Osa koulutettavista tulee aikuis- ja jatkokoulutukseen

Rakenteiden muuttaminen ei käy käden käänteessä. Pitkäjänteinen ja strateginen ote kantaa pitkässä juoksussa.

Kemijärvellä Stora Enson päätös tuntuu pitkään ja kipeältä. Uuden suunnan etsimiseen menee pitkä tovi. Ennakoiva asenne auttaa suurten ja vaikeiden iskujen kestämistä.

Metsäteollisuuden ja prosessipuolen ihmiset kaipaat uuden suunnan näyttäjiä. Suomalainen metsäteollisuus kaipaa suunnan näyttäjiä. Puurakentamisen pienet yritykset tarvitsevat tuekseen systeemisen tason kehittäjiä.

Yritysten osallistuminen hankkeisiin voisi olla aktiivisempaa. Sitoutumisen kanssa on ongelmia. Tälläkin puolella meidän pitäisi oppia sanomaan Venäjä, Venäjä, Venäjä.

Verkostoitumisella on suuri merkitys. Strateginen ote on ollut hyvä. Työ tekijäänsä opettaa. Energiapuolella innokkuutta on liikaakin. Projektiosaamista tarvitaan. Voihan höyläämö!