Näytetään tekstit, joissa on tunniste Venäjä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Venäjä. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, elokuuta 28, 2012

Venäjä, Venäjä, Venäjä!

 2011-09-26 15.47.34

KUVA: STT, Finland (2011)

Näillä leveyksillä on mietitty vuosikausia Karjalan rataan yhdistettyä raideliikennettä, jota kautta kuljetettaisiin puuta Karjalan metsistä Ouluun jalostettavaksi ja malmia Kostamuksesta.

Minua kiehtoo asioiden etenemisen suunnaton hitaus. Katinkullassa järjestettiin 1990-luvulla isohko tapahtuma, johon osallistui Oulun läänin maaherra seurueineen, Komin tasavallan korkeinta johtoa, metsäteollisuuden asiantuntijoita ja osaajia. Mekin olimme Irjan kanssa mukana puhumassa ja junailemassa suomalaista osaamista kasaan.

Kaksikymmentä vuotta myöhemmin lehdissä kerrotaan samoista asioista, ikään kuin uusina. Lukuisissa kehittämishankkeissa menee ihmisen ikä, ennen kuin valmista syntyy. Muurmanskin alue ja Pohjoinen ulottuvuus ovat nekin olleet pinnalla pitkän aikaa, mutta syntyykö lasta, vai valaisevia kalvoa, sitä en osaa vieläkään ennustaa.

sunnuntai, lokakuuta 11, 2009

SRV:n Venäjän tavoitteet

Suomalais-Venäläinen kauppakamari muuttaa Pietarissa uusiin tiloihin. Rakennusyhtiö SRV aikoo ulosmitata Venäjän talouden epävarmuudessa piileviä mahdollisuuksia ja etenee nyt monella rintamalla.

SRV on perustanut kiinteistökehitysrahaston yhdessä Deutsche Bankin ja Venäjän toiseksi suurimman pankin  VTB:n kanssa.

SRV:n pitkäjänteisessä suunnitelmassa heijastuu halu nostaa kansainvälisistä projekteista kertyvän liikevaihdon 10 - 15 prosentista yli 30 prosenttiin.

  • Venäjä on sukeltanut talouskriisiin ja noususta ei vielä ole varmuutta.
  • Kriisi on Venäjällä syvempi kuin länsimaissa
  • Rakennusyhtiöt joutuvat miettimään maariskejä entistä tarkemmin
Pitkällä tähtäyksellä Venäjä on kiinnostava. Ideana on murrosvaiheessa etsiä käynnistysvaiheessa olevia uusia hankkeita, joita ei ole rahoitusvaikeuksien takia saatu liikkeelle.

Suomalaisfirmat ovat Kauppalehden mukaan viime vuosina sijoittaneet suoraan tai rahastojen kautta venäläiskiinteistöihin ja tontteihin ehkä pari miljardia euroa. Pääosa investoinneista on tehty huppusuhdanteen aikana.
  • Toimistotilojen vuokrataso on romahtanut Pietarissa 45 prosenttia
  • Omaisuusmassaa on sulanut valtavasti
  • Bisnes ei muutu vuosiin kannattavaksi
  • Kaikkia odottavat käännettä Venäjän taloudessa
  • Hintataso on saavuttanut pohjan
Öljyn hinnannousua odotellaan. Vahva energiasektori hyötyisi devalvaatiosta, joka puolestaan pakottaisi entistä suurempaan tuotantoon maan rajojen sisäpuolella.

perjantaina, lokakuuta 02, 2009

Uudet ideat nousevat muistojen suosta


Suomen ja Venäjän rajapintojen mahdollistamia yhteistyökuviota ei ole täydellisesti dokumentoitu.

Tämä viesti oli juuttunut kännykän läppäriin kesäkuussa, mutta aihe on yhä ajankohtainen.

Työn alla on aiheita:

- Bioenergia
- Puurakentaminen
- Sellun tuotanto
- Taloautomaatio

sunnuntai, elokuuta 16, 2009

Rakentaminen alamaissa, johtajat eroavat


Rakentaminen on Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti alamaissa. Yritykset vaihtavat johtajiaan kuin liukuhihnalta.

SRV:n Eero Heliövaara vetäytyi 400 miljoonaa euroa vaihtavan yrityksen johdosta, jolla on 200 miljoonan toimisto- ja kauppakeskus rahastopanostus odottamassa parempia aikoja Pietarissa.

Palkkakuoppaan Heliövaara ei jää, eikä leipäjonoon joudu, vaikka työttömäksi jäisikin, koska tulossa on lehtitietojen mukaan toistakymmentä miljoonaa euroa tälle vuodelle.

Venäjäprojektiin Mediawiki

perjantaina, elokuuta 14, 2009

Puurakentaminen Venäjällä

Venäjä on asettanut tavoitteeksi 52 miljoonan uuden asunnon rakentamisen vuoteen 2030 mennessä.

Näistä 10 miljoonaa voisivat olemaan kasvavan keskiluokan omakotitaloja.

Mutta miten suuri osa näistä on puutaloja?
Puolet tai enemmän, me suomalaiset toivomme.

Vauhtia pitäisi kuitenkin lisätä, koska tällä hetkellä Venäjällä rakennetaan muistaakseni 2,3 miljoonaa asuntoa vuodessa.

Luku pitänee kuitenkin tarkistaa. Saman verran pitää peruskorjata. Tasaisen vauhdin taulukolla pitäisi syntyä 2,6 x 20 vuotta = 52 miljoonaa. Määriä pitäisi nostaa parikymmentä prosenttia. Muistaakseni Japani rakentaa reilusti alle miljoona asuntoa vuodessa. Tässä valossa Venäjällä on jo nyt meneillään melkoinen rakennusbuumi.

maanantaina, elokuuta 10, 2009

Suomen syvä lama 1992

Uusi luonnonlaki astui voimaan. Glasnost johti Neuvostoliiton kaatumiseen. Suomalainen velkamyönteinen kulutusjuhla pysähtyi yhtäkkiä kuin seinään.

Elimme sitä aikaa, jolloin merkkipuvun logon ja Rolexin piti näkyä ja henkilökohtaista tehokkuutta hallittiin Time Managerilla.

Unto Monosen tango Satumaa oli käännetty 172 kielelle. Onko totta, en ole tarkistanut. Neuvostoliitto luopui sosialismista ja Suomi siirtyi pysähtyneisyyden aikaan.

Teollisuus ja kauppa olivat suurissa vaikeuksissa ja konkursseja tuli tuhatmäärin. Lama nujersi kovapäisen kansan, joka oli juuri saanut kosketuksen velkavetoiseen kapitalismiin. Pankit eivät kestäneet maksuvaikeuksia. Omaisuudella ei enää ollut entistä arvoa.

Moskovassa Janatuisen porukka pyrki uudelleen valtaan, mutta Boris Jeltsin nousi tankin päälle ja RUSSIA syntyi uudelleen. Suomi sai Nokiansa. Kirjoitin syksyllä 1992.

sunnuntai, maaliskuuta 02, 2008

Kuinka kehittää Myllykoskea?

Uudenmaan rakennustyöläisistä jo joka neljännes on ulkomaalainen.

Ryhdyimme kesällä 2005 Ollin kanssa analysoimaan yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tarvetta Pohjois-Kymenlaaksossa.

Tämä tapahtui Tähtitaajamat -hankkeen puitteissa. Siinä yhteydessä käynnistimme myös tämän blogin, jonka sittemmin olemme otsikoineet uusiksi.

Nyt teemana on Ekorakentaminen - Ecobuilding.

Kierrätän 26.7.2005 julkaistuja kuvia Myllykoskelta.

Uudenmaan rakennustyömailla ahkeroi 20.2.2008 tiedon mukaan 12 500 vierastyöläistä, jonka työnantajana on yleensä vuokrafirma tai ulkomaalainen yritys (Rakennusliiton arvio).

Rakennustyömiesten virta ulkomailta käynnistyi 2000-luvun alussa ja alkoi kasvaa voimakkaasti vuonna 2004.

Rakennusteollisuus pitää arvion suuruusluokkaa (12 500 ulkomaalaista) oikean suuntaisena. Tarkkaa tietoa ulkomaisten rakennustyömiesten määrästä ei ole, mutta se on voimakkaassa kasvussa.

"Myös ulkomaisten toimihenkilöiden joukko kasvaa", Esko Auvinen Rakennusliitosta sanoo.

Kaikista Suomessa työskentelevistä ulkomaisista rakennustyömiehistä suurin osa työskentelee Uudellamaalla. Käytössäni ei ole tietoja Kymenlaakson tilanteesta. Oletettavasti ulkomaalaisia on sielläkin, koska Loviisassa heitä on useilla työmailla.

Eihän tästä ole pitkää matkaa entiselle Suomen sodan rajalle, joten oletettavasti ulkomaalaiset rakentavat uutta, peruskorjaavat kiinteistöjä myös Tähtitaajamien alueella.

Ulkomaalaiset rakennustyömiehet ovat kotoisin lähinnä Puolasta ja Baltian maista, erityisesti Virosta. Ranskalaisetkin puhuivat puolalaisista putkimiehistä, joiden pelättiin vievän palveludirektiivi uudistuksen jälkeen työt ranskalaisilta. Työvoiman vapaa liikkuminen näkyy nyt monilla alueilla myös Suomessa.

Muistakin EU-siirtymämaista on tulijoita, samoin Venäjältä, vaikka monimutkaiset oleskelu- ja työlupakäytännöt rajoittavat itärajan takaa tulemista.

"Tarjontaa olisi ihan valtavasti, mutta pitää olla osaamista ja mahdollisuus hoitaa asiat eli kielitaitoa ainakin osalla tulijoista", kuvailee talonrakennuksen toimialajohtaja Kim Kaskiaro Rakennusteollisuudesta.

Puolassa on hyvää rakentamisen osaamista, korkea työttömyys ja selvästi alhaisempi tulotaso. Virolaisia helpottaa kielikysymys.

Ulkomaalaiset rakennustyömiehet työskentelevät Suomessa usein ulkomaalaisille aliurakoitsijoille. He ovat voineet tulla maahan myös vuokratyöntekijöiksi työvoimaa vuokraavan yrityksen kautta.

Ulkomaalaiset rakennustyömiehet ovat korvanneet rakennustyömailla muualta Suomesta tulevat keikkatyöläiset.

"Huonoilta työllisyysseuduilta tulevat kävivät ennen pääkaupunkiseudulla töissä. Mutta matka laivalla Tallinnasta on lyhyempi ja halvempi kuin autolla Pohjanmaalta."

"Rakentaminen on lisääntynyt koko 2000-luvun. Ei ole syntynyt tilannetta, että suomalaiset työttömät ja ulkomaalaiset alkaisivat otella keskenään", Rakennusliiton yhteyshenkilö Esko Auvinen toteaa.

- Työehtoja poljetaan toistuvasti
- Kolme neljäsosaa heistä on alipalkattuja
- Heille ei ole aina nimetty lain vaatimaa edustajaa Suomessa
- Luvattomien työntekijöiden määrä on tarkastuksissa osoittautunut vähäiseksi
- Yleensä kaikilla oleskeluluvat ovat kunnossa

Monilla ulkomaalaisilla on 3-5 vuoden kokemus työskentelystä Suomessa. Loviisan keskustassakin työskentelee työryhmiä, jotka ovat toimineet Suomessa useita vuosia. Mutta nämä "poikamiesporukat" ovat täällä vain viikot ja palaavat viikonlopuiksi perheittensä pariin Viroon. Suomen paremmat palkat ja Tallinnan heikentyneet työmahdollisuudet pitävät heitä Suomessa.

Monilla konkareilla on kokemusta kymmenistä työmaista eri puolilla Etelä-Suomea. Monella ei tee mieli muuttaa Suomeen, jos esimerkiksi vaimolla on hyvä työpaikka Virossa. Moni tekee töitä kymmenen päivää töitä putkessa, jonka jälkeen he palaavat pidemmälle vapaalle kotiin Viroon.

Jatkoin tätä kirjoitusta "Kuinka kehittää Myllykoskea", koska Ollin kanssa kierrellessämme havaitsimme aukkoja yhdyskuntarakenteen korjaamisessa. Tätitaajamissa on useita metsäteollisuuskeskittymiä, jossa yhden työnantajan (metsäteollisuus) vaikutus yhteisökulttuuriin on ilmeinen.

Uusien rakenteiden luomista voisi kehitellä myös ulkomaalaisten toimijoiden kanssa yhdessä. Enkä nyt ajattele pelkkää rakentamista ja korjaamista. Voisimme ottaa oppia vaikka virolaisten
toteuttamasta rakennemuutoksesta. Elinkeinorakenne on siellä muuttunut ja monipuolistunut. Palveluyhteiskunnan kehittämisessä virolaisilla olisi meille annettavaa.

















keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008

Martela ei tee taloja

Martela lataa designiin ja Venäjään. Suomen talouden hyvä kehitys, vilkas toimistorakentaminen ja yritysten muutostilanteet ovat vauhdittaneet Martelan myyntiä Suomessa. Kotimaassa syntyy edelleen kaksi kolmasosaa myynnistä. Martelalla on yksi ensisijainen segmentti, joka on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen.

KL tietojen mukaan Martela on kymmenen vuoden kenttätyön ja uurastuksen jälkeen päässyt vauhtiin Puolassa. Siellä seitsemän myyntikonttorin laskutus kasvoi 34 prosenttia. Puolan osuus koko konsernin myynnistä on vain seitsemän prosenttia.
  • Martelan liikevaihto 128 miljoonaa euroa
  • Liiketulos 5,8 miljoonaa euroa
  • Tulos rahoituserien jälkeen 5,1 miljoonaa euroa
  • Omavaraisuusaste 46,7 %

Heikki Martelan mukaan tulevaisuus näyttää yhä hyvältä. "Tuloksen pitäisi vielä parantua tänä vuonna", Martela kommentoi.
  1. Miltä näyttää toimitilarakentaminen vuonna 2009?
  2. Uudisrakentaminen tuo bisnekseen "hyvän lisän"
  3. Perusveturina on yritysten muutos: fuusiot, eriytymiset, muutot, kasvu ja rekrytointi
Venäjä, Venäjä, Venäjä kiinnostaa toki myös Martelaa. Tähän asti yhtiö on vienyt Suomessa koottuja kalusteita paikallisille jälleenmyyjilleen Moskovaan ja Pietariin. Nyt Venäjälle nousee tytäryhtiö, joka hoitaa työlääksi tiedetyn maahantuonnin sekä markkinoinnin arkkitehdeille ja suurasiakkaille.

  • Suunnittelijalähtöinen kohderyhmäajattelu
  • Asiakkaille tarjotaan joustavaa räätälöintikykyä sekä toimitusnopeutta
  • Miten räätälöinti ja nopeus yhdistetään?

Toimistokalusteiden markkinat kasvavat itänaapurissa ja Martela joutuu haastamaan siellä isoja paikallisia kilpailijoita, jollaisia yllättävää kyllä ei Puolassa vastaan tullut. Venäläistä valmistusta ei ole suunnitteilla. Venäjälle on tarkoitus tuoda sekä Suomessa että Puolassa tehtyä tavaraa.
  • Yritysostoja suunnitellaan
  • Martela nostaa profiiliaan
  • Säännölliset tiedotustilaisuudet seuraavasta kvartaalijulkistuksesta lukien
  • Tavoitteena on lisätä yrityksen kiinnostavuutta sijoittajapiireissä
  • Tällä hetkellä Martelaa ennustaa säännöllisesti yksi analyytikko
Tuotekehityksestä ja malliston hallinnasta vastaa kaksi konsernitason organisaatiota: tuotetulosyksikkö Office vastuullaan työpistekalusteet sekä tuotetulosyksikkö Surroundings vastuullaan kohtaamistilojen ja muiden julkisten tilojen kalusteet. Vuoden 2007 aikana tuotekehitystehtävissä työskenteli yhteensä 22 henkilöä (21).Tuotekehityskulujen osuus liikevaihdosta oli 2,4 prosenttia (2,1).

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 663 henkilöä (626), jossa oli kasvua 5,9 prosenttia. Vuoden 2007 lopussa konsernissa työskenteli 655 henkilöä (632).

MARTELA OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE AJALTA 1.1.-31.12.2007

Tammi-joulukuun liikevaihto oli 128,4 milj. euroa (119,7), jossa oli kasvua 7,3 prosenttia. Kasvu oli erityisen vahvaa Ruotsin, Norjan ja Puolan markkinoilla. Tulos ennen veroja oli 7,6 milj. euroa (3,7), johon sisältyy omaisuuden myynneistä saadut myyntivoitot yhteensä 2,5 milj. euroa (1,1). Omavaraisuusaste oli 46,7 prosenttia (42,4) ja nettovelkaantumisaste 16,0 prosenttia (53,0).

Toimistokalustekysyntä kääntyi kasvuun vuonna 2006 ja tämä kehitys jatkui vuoden aikana.

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Myös ostettavien materiaalien ja komponenttien hintakehitys vaikuttaa tulevaisuuden näkymiin.

Kuvittelisin, että materiaalien hinnat ovat vaivihkaa tulos alas päin, mutta millaiseksi muuttuu yritysten toimintaympäristö?

sunnuntai, helmikuuta 24, 2008

Puutalotehtaita Venäjälle

Millainen asunto miellyttää? Venäläiset haluavat yksilöllisiä taloratkaisuja sisältä päin, ja asunnot myydään usein tiili- tai betonipintaisina. Nyt kuluttajien kiinnostus terveelliseen, ekologiseen rakentamiseen ja asumiseen on nousussa.

Puurakentamisen osaamisen nostamisen ja pientalorakentamisen esteiden poistaminen kiinnostaa suomalaista metsäteollisuutta. Pelkästään Pietarissa tarjolla on Suomen kokoiset markkinat. Kasvupotentiaalia puupohjaisille rakennuskomponenteille löytyy myös peruskorjauskohteista. Tätä työtä riittää kymmeniksi vuosiksi.

Valistusta kaivataan. Muutamat pietarilaiset rakennusyritykset ovatkin jo keskittyneet puurakentamiseen, mutta käyttäjien ja kuluttajien mielipiteet ovat vielä puurakentamisen yleistymisen esteenä. Sen vuoksi valistus puurakentamisesta olisi tärkeää Venäjällä. Siinä otetaankin jo ensi askelia.

Osuusrakentaminen. Perinteisesti asuntoja ovat Pietarissa kuin muuallakin rakentaneet paikalliset rakennusyritykset. Projektien toteuttamisessa periaatteena on ollut osuusrakentaminen. Hankkeet toteutetaan pääasiassa asuntoyhtiöinä.

Eliittitaloista keskiluokan tarpeisiin. Tyypillinen investointiprojekti kohdistuu nyt eliittitaloihin ja niiden alueiden kokonaiskehittämiseen. Pietarin rakennusmarkkinoilla operoi tunnetusti myös suomalaisia suurrakentajia omistamiensa pietarilaisten rakennusliikkeiden kautta.

Suomalaisten markkinaosuudet pieniä. Pietarin rakennusbisneksessä ovat mukana YIT, Skanska, Lemminkäinen ja NCC. Suomalaisten markkinaosuus ei kuitenkaan ole suuri, ja lisäksi suomalaiset pk-urakoitsijat puuttuvat markkinoilta kokonaan. Muutamat erikoisurakoisijat ovat kuitenkin pystyneet vakiinnuttamaan asemansa ja materiaalitoimituksissa suomalaisilla on merkittävä asema. Pietarin markkinoille halaajavien suomalaisten rakennusyritysten tulisi kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi Pietarissa järjestettäviin tarjouskilpailuihin.

Taitoa ja tarvikkeita. Pietarissa toteutetaan erilaisia pääasiassa suomalaisvoimin tehtäviä projekteja suomalaisen rakennustaidon ja -tarvikkeiden esiintuomiseen. Projektien tavoitteena on mm. puun käytön lisääminen, suomalaisen puun jatkojalosteiden viennin kasvattaminen ja puun käytön esteiden poistaminen. Tähän lisäisin vielä teollisen tuotanto-osaamisen viennin. Puuta, sahatavaraa, lankkua, lautaa, paneeleja, listoja, ikkunapokia, ovia, ovenkarmeja, kattotuoleja, sisustuselementtejä käytetään eniten rakentamisessa ja suomalaisten osaaminen olisi parahalimillaan kannolta sahalla, sieltä talotehtaalle ja logistiikassa rakennustyömaalle, jonka jälkeen kuvaan astuvat muitten maitten rakentajat ja pystyttäjät, jotka tekevät työvaltaisen loppuviilauksen paikan päällä.

Projektien avulla puurakennusosaamista ollaan kehittämässä Venäjällä, tullaan edistämään terveellistä asumista, selvitetään venäläisiä standardeja ja niiden yhtenäistämismahdollisuuksia eurooppalaisten standardien kanssa sekä avustetaan venäläisten puualan yhtiöiden järjestäytymistä. Näköpiirissä on satoja jopa tuhansia pientaloja vuodessa valmistavien "puutalotehtaiden" perustamistarve Pietarin, Moskovan ja muitten vaurastuvien suurkaupunkien liepeille. Suomalaiset joutuvat kohta pitämään kiirettä, koska Venäjän markkinat kiinnostavat myös eurooppalaisia ja turkkilaisia rakentajia.

Tietopaketteja verkkoon. Materiaalia puurakentamisesta ja puusta käännetään venäjäksi (Wood Focus Oy), jotta tietotaso nousisi ja sen kautta markkinat kasvaisivat. Lisäksi venäjäksi on jo käännetty mm. suomalaisten käyttämiä rakennussopimuksia ja -ehtoja, rt-kortteja ja ratu-kortisto (StroiPoint-hanke).

Puun käyttö rakentamisessa. Puun käyttöä alettiin Suomessa kehittää 1990-luvulla. Puu ikään kuin löydettiin uudelleen laman jälkeen. Kehityksen myötä Suomessa on jo nykyään rakennettu moderneja puukaupunkeja.

Virossa puun käyttöä alettiin kehittää suomalaisvoimin 3–4 vuotta sitten ja puun käyttö siellä onkin jo kaksinkertaistunut. Latviassa kehitys on aluillaan. Pietarissa puun käyttöä alettiin kehittää suomalaisvoimin noin vuosi sitten ja markkinat ovat vähitellen aukeamassa suomalaisille puualan yrityksille. Puurakentaminen hyväksyttiin Venäjällä vuoden 2002 alussa lailla, joka sallii enintään nelikerroksisen puurunkoisen talon rakentamisen.

Markkinat ovat suomalaisille otolliset ja yritysten tulisi käyttää se hyväkseen. Suurikokoisten puurakenteiden käyttö alkoi Venäjällä noin 3–5 vuotta sitten. Puurakentaminen ei kuitenkaan ole laajalti levinnyttä Pietarissa, Leningradin alueella tai ylipäätään Luoteis-Venäjän alueella, mihin vaikuttavat moninaiset syyt:

Venäjällä on vakiintunut rakennustapa ja -perinne, siellä on totuttu pääasiassa laastiin ja muuraukseen. Suurimmiksi puurakentamisen esteiksi nähdään, että venäläinen puurakentamisperinne on hiipunut ja siten myös osaaminen on kuihtunut, puunjalostuksen laatu on huono ja paloturvallisuusmääräykset tiukat. Tämän osaamisaukon täyttämisessä tarvitaan suomalaista osaamista. Jospa unohtaisimme "puutullit" ja muut kapuloita rattaisiin heittävät henkiset esteet ja keskittyisimme olennaiseen. Rakentaminen ja peruskorjaaminen on Venäjällä valtava ja kasvava bisenes. Venäjällä on rahaa, kaikilla ei sitä ole, mutta on aika lähteä liikkeelle, jollei aio jäädä lehdelle soittamaan.

Neuvostovenäjällä puuta on käytetty vähän, puurakenteisiin liitetään ennakkoluuloja ja käyttäytymispelkoa oman turvallisuuden vuoksi. Puuta ei ole juurikaan käytetty kerrostalo- ja pientalorakentamisessa. Päällysteenä on käytetty tiiltä tai betonia, joka on katsottu turvallisiksi rakennusmateriaaleiksi.

Kesämökit ja -huvilat on sen sijaan usein rakennettu puusta. Nyt puisten eliittikesähuviloiden tilauskanta Pietarissa ja Leningradin alueella on nopeasti kasvussa. Myös muitakin kohteita on jo alettu rakentaa puusta, kuten Pietarin merisatamassa sijaitseva puusta rakennettu natriumlannoitevarasto.

Paikalliset puurakentamisen säädökset. Vuoden 2004 alusta puurakentamisen lainsäädäntömalli koki muutoksen. Uudella menettelytavalla puurakentamista voidaan säädellä paikallisella tasolla kun se ennen määräytyi koko federaation alueella samoilla normeilla ja määräyksillä. Toisin sanoen nyt ratkaisut tehdään tapauskohtaisesti ja alueellisesti.

Markkinat ovat laajat, mutta suurelta osin hyödyntämättömät. Asuntojen laatuvaatimukset kohoavat pikku hiljaa venäläisten kuluttajien keskuudessa, mikä merkitsee uutta markkinarakoa suomalaisille rakentajille.

Suomalaiset voivat kilpailla laadulla. Esimerkiksi pientalorakentamista on ollut tähän mennessä hyvin vähän verrattuna kerrostalorakentamiseen, mutta venäläisen keskiluokan kasvaessa myös suomalaisen mittakaavan omakotitalorakentaminen alkaa tulla mahdolliseksi. Yhtenä syynä omakotitalorakentamisen vähyyteen tai puutteeseen on se, ettei kaavoitettua omakotitalojen tonttimaata ole vielä käytännössä olemassa, mutta tähänkin pulaan on pikaisesti tulossa muutosta. Sekaan vain Suurta ja Mahtavaa Venäjän Maata Rakentamaan!

lauantaina, helmikuuta 23, 2008

Puurakentamisen osaamista Venäjälle

Suomen hallituksilla on yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ollut mittavaa puun mekaanisen jalostuksen, puutuotteiden käytön ja viennin edistämistoimintaa vuodesta 1994 lähtien.

  • Ajankohtainen tutkimus Joensuusta
  • VENÄJÄ SUOMEN PUURAKENNUSTEOLLISUUDEN
    MAHDOLLISUUTENA METSÄ- JA PUUTEKNOLOGIAN PRO GRADU
  • JUHANI MARTTILA

Suuret markkinat häämöttävät rajan takana. Pietarin asuntokanta on yhtä suuri kuin Suomen, peruskorjaamista riittää vuosikymmeniksi ja keskiluokka suosii uudisrakentamisessa omakotiasumista. Suomalaista puurakentamista ja elämäntyyliä ei voi viedä sellaisenaan. Meidän tulee kuunnella kuluttajien tarpeita, on opittava, miten kaavoitus, rakentaminen ja lupamenettely etenee.

Yhteisillä kansallisilla (Suomi) kehittämishankkeilla puutuoteteollisuuden tuotannon arvo on kaksinkertaistunut ja puutuotteiden kotimainen kulutus on kääntynyt selvään kasvuun. Kansainvälisen kilpailun lisääntyminen vaatii kuitenkin edelleen tämän teollisuuden kilpailukyvyn parantamista.

Suomessa on hyvät luontaiset edellytykset puun hyödyntämiseen ja metsät ovat merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Puurakentamisen edistämiselle on ekologisuuden, työllisyyden, pienen ja keskisuuren yritystoiminnan ja tasapainoisemman aluekehityksen näkökulmasta vankat perusteet.

Nämä argumentit toimivat myös valistuneiden kuluttajien keskuudessa Pietarissa ja Moskovassa. Puurakentamisen kasvun mahdollisuudet ovat Venäjällä melkoiset. Riittäkö meillä malttia ja kanttia tarttua tilaisuuteen?

Ekologisesta näkökulmasta puurakentaminen ja sellaisten pientaloalueiden, jotka eheyttävät yhdyskuntarakennetta, aluerakentaminen edustavat kestävää luonnonvarojen käyttöä. Tämä merkitys tulee lisääntymään osana ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Elinkaari- ja ympäristöosaamista painotetaan myös Rakennuspoliittisessa ohjelmassa.

Raaka-aineiden suoravientiä Venäjälle pitäisi kehittää erikoiskomponenttien suuntaan, koska perusrakentamisen kakkosneloset, runko- ja kattotuolit tuotetaan lähellä uusia asuinalueita. Parhaat uusien tehtaiden paikat ovat nyt Pietarin ja Moskovan liepeillä.

Venäjälle on myös vietävä puurakentamisen osaamista, koska puu ei ollut Neuvostoliitossa korkeassa kurssissa. Asenteet muuttuvat hitaasti puuta suosiviksi, mutta osaamisen siirtotyötä tarvitaan paljon. Parhaimmat ratkaisut syntyvät suunnittelijoiden, tehtailijoiden, raaka-ainetuottajien, kaavoittajien, aluekehittäjien, rahoittajien ja asuntokauppiaiden välisessä yhteistyössä.

Puurakentamisen edistämisohjelman asuntopoliittisena tavoitteena on huolehtia Suomessa kohtuuhintaisten ja asumistarpeita vastaavan asuntotuotannon riittävyydestä.

Samat perustavoitteet toimivat tietenkin myös Venäjällä, mutta sovitustyötä tarvitaan. Talomallejamme ei kannata edes yrittää myydä yks-yhteen suomalaisista katalogeista kopioiden. Yksin ja ilman kumppaneita Venäjälle ei kannata lähteä hortoilemaan, jollei ole kulttuurishokin tarpeessa.

maanantaina, helmikuuta 04, 2008

Energiatehokas Rakentaminen

Teemana tänään mekaaninen puunjalostus. Energia-asiat tulevat sivutuotteet. Bioenergia tulee entistä tärkeämmäksi. Puusepäntuotteiden jalostaminen pelletiksi onnistuu, koska höylä- ja työstölastuissa on sopiva kosteus. Sahaltakin tulevien fraktioiden käyttäminen on mahdollista, mutta pelletöinti edellyttää silloin kuivaamista.
  1. Energiatehokas rakentaminen
  2. Viisasta politiikkaa
  3. Pitkäjänteinen strategia
  4. Koulutuksen niveltäminen kokonaisuuteen
  5. Ammattikorkeakoulutason insinöörien koulutus
  6. Osa koulutettavista tulee aikuis- ja jatkokoulutukseen
Rakenteiden muuttaminen ei käy käden käänteessä. Pitkäjänteinen ja strateginen ote kantaa pitkässä juoksussa.

Kemijärvellä Stora Enson päätös tuntuu pitkään ja kipeältä. Uuden suunnan etsimiseen menee pitkä tovi. Ennakoiva asenne auttaa suurten ja vaikeiden iskujen kestämistä.

Metsäteollisuuden ja prosessipuolen ihmiset kaipaat uuden suunnan näyttäjiä. Suomalainen metsäteollisuus kaipaa suunnan näyttäjiä. Puurakentamisen pienet yritykset tarvitsevat tuekseen systeemisen tason kehittäjiä.

Yritysten osallistuminen hankkeisiin voisi olla aktiivisempaa. Sitoutumisen kanssa on ongelmia. Tälläkin puolella meidän pitäisi oppia sanomaan Venäjä, Venäjä, Venäjä.

Verkostoitumisella on suuri merkitys. Strateginen ote on ollut hyvä. Työ tekijäänsä opettaa. Energiapuolella innokkuutta on liikaakin. Projektiosaamista tarvitaan. Voihan höyläämö!

maanantaina, marraskuuta 12, 2007

Viipurissa Rakentaminen Vilkasta

Kirjoitin Kauppalehden blogissani rakentamisen vilkkaudesta Viipurissa keväällä 2007. Muutaman kuukauden jälkeen asuntorakentaminen hiljeni Suomessa. YIT:stä alkaen, suuret ja pienet, rakennusyhtiöt vetävät henkeä ja toivovat parasta. Asuntorakentamisen vauhtia on syksyllä hidastettu, toimitilapuolen vilkkaus kompensoi, joten työllisyystilanne on edelleen hyvä.

Viipurissa Rakentaminen Vilkasta

SELLAINEN OL VIIPURI, KARJALAISTEN KAUPUNKI

YLE kertoi, että Viipurissa rakennetaan vilkkaasta. Rakentamisen kohteena on 160 000 kerrosneliötä. Uutisen mukaan, huomio on siirtynyt myös Viipurin vanhan kaupungin puolelle.

Tästä tuli mieleen, miten paljon / vähän tiedämme Venäjän kehityksestä. Pressossa käsitellään kotimaan asioita. Vientiteollisuutemme saavutukset nousevat aika ajoin pintaan. Politiikan ilmiöt ja lööpit saavat osansa, mutta Venäjä on tuntematon suuruus. Kuka kirjoittaa Venäjästä? Kuka tietää Venäjästä? Mistä saisimme tänne bloggaavan Venäjä asiantuntijan?

Olisi mielenkiintoista käydä keskustelua metesäteollisuuden tulevaisuudesta Venäjällä ja suomalaisten teollisista investoinneista. Nokia renkaat rakentaa tehdasta Venäjälle. Mitä muuta rajan takana tapahtuu?

Kostamuksessa, Kainuun korkeudella, on elektroniikan sopimusvalmistusta. Venäläinen öljy-jätti on pörssiarvoltaan kaksi kertaa Nokiaa suurempi. Tiedämmekö riittävästi venäläisestä energia-busineksestä ja -politiikasta? Ymmärrämmekö energia-alan voimaa ja valtaa tulevaisuudessa?

SUOMI MENETTI VIIPURIN

Suomi menetti Viipurin 60 vuotta sitten. Mitä Viipuri on merkinnyt suomalaisille? Miten siihen on suhtauduttu sotien jälkeen? Entiset viipurilaiset palaavat suomalaisen Viipurin suuruuden päiviin ja siihen, miten sota hääti heidät kodeistaan.

Zong käsittelee “Paine kasvaa Kiinassa” blogissaan Kiinaa, talouselämää, historia, arvoja, asenteita, ilmiöitä ja ajankohtaisia aiheita. Zong antaa arvoakasta taustatietoa Kiinasta, mutta en ole nähnyt aktiivista Venäjä asioista kirjoittajaa. Loviisasta Venäjän rajalle on matkaa sata kilometriä, Pietariin vaivaiset 300 kilometriä.

Jyväskylä ja Kuopio ovat kauempana. Omat tietoni Venäjästä ovat pinnallisia ja pirstaleisia. Haluaisin kuitenkin tietää enemmän, mitä lähinaapurissa tapahtuu; ihmisten ääniä, tavallista puhetta, kertomuksia arjen sankareista.

ZSIRINOVSKI LUPAA VIIPURIN TAKAISIN

HS-haastattelu: Presidenttiehdokas Zsirinovski lupaa voiton tullen Viipurin. Puoluejohtaja ja presidenttiehdokkaaksi lähtevä Vladimir Zsirinovski epäilee, että Venäjän presidentti Vladimir Putin koettaa palata presidentiksi jo pian presidentinvaalien jälkeen.

Vauhdikkaana poliitikkona tunnettu Žirinovski naurahtaa, että voitettuaan hän palauttaisi Viipurin Suomelle. Žirinovski sanoo Helsingin Sanomille, että oikein toimiessaan suomalaiset eivät tosin olisi koskaan Viipuria edes menettäneet.

Suomessa asuu jo yli 40 000 (2006 lopussa 41 758) äidinkielenään Venäjää puhuvaa: suomalaisten kanssa 1) avioituneita, 2) inkeriläisiä paluumuuttajia sekä 3) venäläisiä eri alojen ammattilaisia. Näin Venäjästä ja Karjalasta kirjoitellaan Keskustelut Hesari.fi palstoilla.

Venäläiset ovat perustaneet Suomeen kymmeniä järjestöjä ja osallistuvat kunnallispolitiikkaan. Suuresta määrästään huolimatta venäjänkieliset ovat edelleen suomalaisille melko tuntematon vähemmistö.

KARJALASTA KAJAHTAA

Karjala aihetta käsitellään YLE:n 10-osaisessa dokumenttisarjassa Muistojeni Karjala. Vieraile Karjala-aiheisella verkkosivustolla, ks. www.yle.fi/teema/karjala.

Suomi menetti Viipurin Neuvostoliitolle vuonna 1944. Kaikki kaupungin 86 000 asukasta ja koko Karjalan kannaksen yhteensä yli 400 000 asukasta asutettiin uudelleen Suomeen. Viipurin ja Karjalan kannaksen menetys on ollut itsenäisen Suomen historian suurin tappio. Se on ollut kansallinen trauma. Sodassa suuri määrä ihmisiä menetti kotinsa ja yhteytensä menneeseen.

RAUTAESIRIPPU

Sodan jälkeen rautaesirippu laskeutui Viipurin ja Suomen välille, kapitalismin etuvartiosta tuli neuvostokaupunki. Kotinsa rajan taakse menettäneet suomalaiset matkustivat turistibussilla 60- ja 70-luvuilla ”ystävyysmatkoille” Leningradiin, nykyiseen Pietariin, päästäkseen edes tunnin pysähdyksen ajaksi tutkimaan entisen kotitalonsa nurkkia.

Niiden näkeminen kirvoitti matkalaisissa sekä surun että ilon kyyneliä. Uusia viipurilaisia entiset viipurilaiset muistivat kapitalistisen maailman pikku ihmeillä, kuten kuulakärkikynillä, sukkahousuilla ja purukumilla.

TV1
pe 8.12. klo 17.10 ja su 10.12. klo 12.05

Ohjelmassa menetettyä Viipuria muistelivat arkkitehti Riitta Thuneberg ja arkkitehti. Riitta Thuneberg on yksi Viipurin viimeisistä ylioppilaista. Viipurissa syntynyt Vieno Remes tapaa venäläisen Nadezhda Lavrinenkovan, joka muutti sodan jälkeen hänen kotitaloonsa asumaan. Toisen polven viipurilainen Eve Hietamies löysi Viipurin vasta tutustuessaan Viipurin katulapsiin huoltokoti Dikonissa.

GLOBALISAATIO NÄKYY OHUENA TARINAVIRTANA

Kuka kirjoittaisi Venäjästä, Viipurista, Moskovasta, suuresta Venäjän maasta? Samalla huomaan, ettei Presossa oli blogeja Ruotsista, Norjasta, Eestistä, Ranskasta, Belgiasta, Britanniasta, Saksasta, USA:sta. Viva Espanjasta kirjoitetaan, muttei Vietnamista, Brasiliasta, Romaniasta, Puolasta, Mexicosta, Kanadasta jne. Globalisaatio ei heijastu blogien kautta.

Elämme edelleen omassa pienessä Satumaassamme. Tarkastelemme elämän menoa paikallisista ja kansallisista näkökulmista. Takapiriu kirjoittaa PersonalEU:sta. Löysin Americano nimisen blogin. Oletan, että Mobile Cowboy tuntee kansainvälisiä asioita. Voisimmeko lähestyä globalisaatiota ilmiönä ja vaikutuksia uudella tavalla.

Lähden tästä Oma mökki 2007 messuille Helsinkiin. Mahdolliset kommentit menevät hyväksyntään vasta iltamyöhään. Hauskaa viikonloppua!