Suomalainen rakennemuutos AD 2010

Teollisen aikakauden rakenteita joudutaan maassamme muuttamaan. Verkostomainen toiminta mahdollistaa rakennemuutoksen, mutta olemmeko henkisesti ja taidollisesti valmiita muutokseen?

Suomi oli viime vuosisadalla yksi maailman pienistä ihmeistä. Alkava vuosisata alkoi hyvissä merkeissä, mutta maailmanlaajuinen talouslama paljasti haavoittuvuutemme.

EU ja eurooppalaisuus ei enää riitä. 2010 – 2020 Suomen pitäisi kehittyä taloudeksi, joka pärjää globaalissa toimintaympäristössä. Nousimme vuosisadassa takapajuisesta maatalousyhteiskunnasta moderniksi teollisuusvaltioksi, joka nyt jo kurkottaa kohti tietoyhteiskuntaa.

• Nokian kännykkäihme teki meistä mobiililaitteiden suurvallan
• Pystyykö Nokia tekemään saman OVI-palvelutuotannossa?
• Paljon pitää tapahtua, koska haasteet ovat aivan toista kokoluokkaa

Nyt kun suuryritykset sulkevat tehtaitaan ja irtisanovat tuhansia säilyttääkseen jäljelle jäävien ihmisten työpaikat, onko se oikein vai väärin?

• Metsäteollisuutemme on hätää kärsimässä
• Teknologiateollisuutemme (konepajat) vienti kärsii

Suomi oli pitkään metsäteollisuuden suurvalta, joka tuotti paperia ja pakkauksia eurooppalaisille moderneissa tehtaissa. Suuruuden etua ei vieläkään ole menetetty, mutta ongelmana on perinteisten tuotteiden supistuva kysyntä.

Mihin suuntaan olemme menossa?

• Kulutuskeskeinen yhteiskunta
• Kuluttaminen jättää aina  tyhjyyden tunteen
• Hyvää elämää ja Onnellisuus tavoitteiksi
• “Uskonnolliset rakenteet”
• Tavoitteemme: mielihyvä vai hyvä mieli?
• Työn, arjen ja elämän yhteensovittaminen

Mikä on mahdollista saada?

• Jätteen ja romun määrä lisääntyy
• Kapina 60-luvulla johti hyvinvointiyhteiskuntaan
• Onnistuuko henkinen kasvu, jotta hyvinvointiyhteiskunta 2.0 onnistuisi?
• Positiivisen ajattelun kultti estää näkemästä ongelmiinsa vajonneen yhteiskunnan
• Paketoitu henkinen kasvu on yhtä tyhjän kanssa

Julkisten rakenteiden kautta elää omaa ainutlaatuista elämää. On valmiita tuotteistettuja elämänmallit. Olemme romuttaneet hyveet.

• Suojelemmeko aidosti luontoa nykyisillä elämäntyyleillä
• Välittämmekö aidosti ihmisistä
• Tuotammeko tavoitteellisesti hyvää mieltä?

Minne katosi Suomi?

• Mikä ei vielä ole kaupan?
• Seksikin on kauppatavaraa
• Tekopyhyyden huipennus

Oy Minä Ab

• Me voimme muuttaa yhteiskuntaa
• Mutta jos tavoitteena on vain: kuinka saan kovempaa palkkaa?
• Ihmisen arvo mitataan tekojen kautta
• Onnellisuuskomitea tarvitaan

Kontiolahdelle ekorakentamista

YLE kertoo uudesta asuntoalueesta, joka perustuu energiaintensiivisiin pientaloihin. Lämpö tulee alueen omasta lämpölaitoksesta. Onko tästä kellään lisätietoja?

Ekorakentaminen Eurotrendinä?

Onko Ekorakentaminen Euroopassa yleistyvä, laajeneva, eriytyvä vai harvojen herkuksi osoittautuva trendi?

Tulevaisuudentutkimuksessa pohditaan, onko nykyisinä myrskyisinä aikoina ylipäänsä aihetta puhua trendeistä, varsinkaan John Naisbittin tapaan megatrendeistä.

Viitisenkymmentä vuotta olemme todistaneet Euroopan yhdentymistä. Eurooppalaisessa perheessä on nyt 25 jäsentä ja laajentumishalut eivät vielä ole hyytyneet.

Onko esimerkiksi tietoyhteiskunnan kehitys megatrendi, asteittaista ja johdonmukaista edistystä vai jotain muuta, sarja satunnaisesti toisiaan seuraavia sattumuksia?

Euroopan yhdentyminen tapahtuu ohuella ylätasolla. Tietotekniikan hyödyntäminen ruohonjuuritason yhteistyön lisäämisessä on vasta orastavalla alulla.

Onko se "näkymättömän käden" - tai Silikonilaaksossa ja USA:n länsirannikoilla toimivien megafirmojen - pilkun tarkasti muovaaman suunnitelman toteutumaa vai yhtä kaoottista vyörytystä, jota kukaan tai mikään ei suunnittele ja hallitse? Se on ehkä kaikkea tätä ja paljon muutakin.

Kyselen itseltäni näitä asioita, koska haluan pureutua puurakentamisen tulevaisuuteen uusilla keinoilla. Ideana on herättää keskustelua puun käytön eduista alueilla, missä sitä ei ole vielä oivallettu. Keskustelun käymistä helpottaa Top-Ten listan laatiminen. Teen puuhun liittyvän Top 10 listan pikimmiten. Työkalun avulla voimme pureutua olennaisiin kysymyksiin. Toiminta-avaruuden rajaaminen helpottaa asian käsittelyä.

Megatrendeistä on mahdollista puhua, kun tarkasteltava ilmiö hahmotetaan riittävän laajasti ja ymmärretään, että mega-trendi itsessään voi sisältää erilaisia ilmiöitä, vaihtoehtoisia suuntautumisia ja yllätyksiä. Näistä ilmiöistä tulee kuitenkin kokonaisuudessaan muodostua riittävän koherentti (="suurinpiirtein samansuuntainen") kokonaisuus.

Tulevaisuusprojekteissa on viime vuosina tullut jossain määrin suosituksi rakentaa nk. TopTen -listoja eri aloilta. Mitä niillä on tarkoitettu ja mihin niillä on pyritty on vaihdellut eri tapauksissa.

Niiden tarkoituksena on kuitenkin ollut kiteyttää joukko ilmiöitä, joiden on arvioitu vaikuttavan kaikkein olennaisimmin tulevaisuuteen tarkasteltavan ilmiöalueen kannalta.

Hyvin usein tilanne on se, että mielenkiintoisilta ja tärkeiltä vaikuttavia tekijöitä on hyvin suuri joukko, mutta yritykseltä puuttuvat teoriat ja mallit, joiden avulla se voisi tunnistaa keskeiset tekijät ja niiden väliset suhteet ja tulevat kehityssuunnat.

Tällöin esimerkiksi tulevaisuusprojektiin osallistuvat asiantuntijat voivat laatia omaan asiantuntemukseensa ja arvioihinsa perustuvia listauksia kaikkein keskeisimmistä ilmiöistä.

Juuri näitä listoja voidaan kutsua TopTen-listoiksi. Esimerkkinä TopTen-listasta löysin verkosta Hannu Miettusen laatiman näkemyksen suomalaisen teknologian kehityksestä tulevaisuudessa:

1. Metsä ja sen jalostamisen teknologia. Kaikki alueet ovat tärkeitä, siementen viljelystä uusien valmistustekniikoiden ja tuotteiden kehittämiseen.
   
   
2. Teollisuuden tuotantotekniikat. Integroitu suunnittelu ja valmistus, mittaaminen, suurten järjestelmien hallinta, joustava valmistus ja robotiikka kasvattavat merkitystään.
   
   
3. Uudet materiaalit. Hyvin nopeasti kehittyvä alue, jonka tulevia sovelluksia ovat mm. elävän ja elottoman aineen yhdistäminen.
   
   
4. Tietoverkot ja sähköinen viestintä. Verkkojen ja verkkopalvelujen kehittäminen tarjoaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia. Esimerkkejä tästä ovat käyttäjien tunnistaminen, viestien salaus, sähköinen raha, pankkipalvelut, sähköiset sanomalehdet, kauppa ja virtuaalinen sairaala.
   
   
5. Muu tietotekniikan soveltaminen. Asiantuntijoita palvelevien laajojen, reaaliajassa toimivien tietokantojen kehittäminen, simulointi, 3D-kuvaaminen, lukuisat erikoissovellukset.
   
   
6. Ympäristötekniikat. Elinkaariajattelu lisääntyy, suljettu kierrätys, jätteiden käsittelyjärjestelmät, ekorakentaminen ja ympäristövaurioiden korjaaminen korostuvat.
   
   
7. Biotekniikka. Paljon potentiaalia löytyy kasvinviljelystä sairauksien hoitoon, bioelektroniikkaan ja bioniikkaan.
   
   
8. Aivotutkimus. Tätä suomalaisen tutkimuksen vahvaa aluetta voidaan soveltaa laajamittaisesti mm. sairauksien hoitoon.
   
   
9. Nanoteknologia. Suomi on menossa vahvasti mukaan tämän uuden vallankumoksellisen alueen tutkimukseen ja soveltamiseen.
   
   
10. Erikoisteknologiat. Esimerkiksi sopii maapallon monitorointi avaruudesta ja hiukkasilmaisimien käyttö lääketieteessä ja teollisuudessa.

Miettusen listassa ideana on jakaa tarkasteltava ongelma-alue, teknologia, eri sektoreihin, joista tulevaisuuden kannalta keskeisimmät ja lupaavimmat on eritelty hieman tarkemmin.

Tällainen TopTen-lista antaa yleiskatsauksen siitä, mitkä teknologiat ovat tarkemman tarkastelun kannalta kiintoisimpia.

Listaa voidaan käyttää pohjana esimerkiksi, kun toteutetaan tulevaisuusbarometri tai rakennetaan tulevaisuustaulukko. Jatkotyö voi kohdistua joko kaikkiin osa-alueisiin tai osaan niistä.

Ekorakentaminen ja nollaenergiatalot kiinnostavat

- Voisiko joku kertoa, missä Suomessa saisi käydä katsomassa nollaenergiataloa? kyselee ulkomaalainen Suomi 24 keskustelussa.

- Kävin jollakin asuntomessuilla, enkä ole sellaista nähnyt, enkä edes huimia energiatalousratkaisuja, joten olen todella kiinnostunut, missä ollaan menossa Suomessa tässä asiassa, sama henkilö jatkaa.

- Sitten kerron, missä kehitysvaiheessa ollaan tässä suhteessa muualla, hän vakuuttaa.

Nollaenergiatalo ei välttämättä tarvitse ulkopuolista energia lainkaan tai hyvin vähän, oletetaan.

Ulkomaalainen kertoo tapauksista joissa 0-energiatalo Keski-Euroopan olosuhteissa kustantaa vain 200 euroa vuodessa.

Mielenkiintoista!

Suomessa kustannukset ovat toki suuremmat: ilmasto ei ole vielä hylännyt meitä.

Keski-Euroopasta löytyy taloja, jotka myyvät aurinkopaneeleista syntyvän ylimääräisen sähkön takaisin verkkoon ja saavat siitä hyvän hinnan, tukiaisilla tietenkin.

Ilman tukea aurinkoenergiasähköä ei voi myydä voitolla valtakunnan verkkoon.

Jos tilanne olisi toinen, silloin valtakuntamme pyörisi täysillä aurinkopaneelien varassa ja puheet uusista ydinvoimaloista joutaisivat roskikseen.

Kuvittelisin, että päiväntasaajanseudulla tuollainen talo on paljon helpompi toteuttaa kuin kylmässä pohjolassa.

Tontille nouseva nollaenergiatalo ei synny itsestään, eikä ilman energian kulutusta. Ekologista jalanjälki levenee levenemistään rakentamisen eri tuotantovaiheissa.

Enerigan kuulutus voi ehkä lähennellä nollaa rakentamisen jälkeen. Mutta, talon tekeminen kuluttaa energiaa, kun metsässä moottorisaha pärisi puita kaadettaessa, rekka poltti dieseliä tukkikuormaa sahalle viedessään, saha syö puun lisäksi sähköä laudoiksi halkoessaan, auto polttaa bensaa lautoja sahalta hakiessaan ja sirkkeli nielee sähköä lautoja katkottaessa. Maalitehdas ja kattohuopavalmistaja käyttivät energiaa myös tuotteita tehdessään.

- Mutta valmiina nollaenergiatalo ei vie energiaa lainkaan, eihän? Lämpötila ei ole koskaan alempi kuin ulkona, viihtyvyys on vain pukeutumiskysymys, eräs kommentaattori vitsailee.

- Jostain syystä vitsailijan perhe haluaa kuitenkin edesauttaa ilmaston lämpenemistä ja majailee vanhemmassa talossa, jossa takkatuli roihuaa ja sähköpatterit tuovat lämpöä talvipakkasen paukkuessa.

Tämä puolileikillinen keskustelu osoittaa, että nollaenergiataloista käytävä keskustelu ja määrittely on vasta aluillaan. Idea kuulostaa hyvältä, mutta konseptin nykyrakenteessa on vetoa ovista ja ikkunoista.

Ekotaloja Lehmänlannasta

Panen vipinää ekorakentamisen käsittelyyn. Aihe on ollut meillä pitkään tapetilla. Paljon sanoja ja suhteellisen vähän tekoja. Tässä taannoinen kirjoitukseni Kauppalehdestä.

Pitäisikö meidän tutkia tarkemmin omaa rakentamisperinnettä? Energiatehokkuus on ollut meillä kunniassa.

Esi-isämme elivät aikaisemmin ns. biopohjaisessa taloudessa. Öljy- ja sähköriippuvuutemme on kasvanut sodan jälkeen.

Ennen sitä energia ja rakennustarvikkeet rahdattiin omasta metsästä.

Torstai, Kesäkuu 14, 2007 8.12 | Helge V. Keitel | Harrastukset, Hyvinvointi, Koti, Matkailu, Media, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia, Metsäteollisuus

Ekologinen on muotia, kierrätys on nykyaikaa, etsimme uusia ratkaisuja, voisimme oppia ekologisesta rakentamisesta menneisyydestä. Keski-Euroopassa rakennettiin keskiajalta lähtien taloja, joiden rungot ovat puusta ja standardoitujen seinäelementtien täyte muotoiltiin lehmänpaskasta ja oljesta. Asuin ja työskentelin 90-luvulla Elsassissa, ja siellä näitä idyllisiä, sontataloja on vielä pystyssä.

Elsassin (Alsacen) tunnetun viinitien - ”La Route des Vins” - varrella on vuoristoa ja ihastuttavia kyliä, joissa tunnelma on kuin suoraan satukirjasta. Puuleikkauksin koristellut talot on koristeltu valtavalla määrällä kukkia, yleisin kukka lienee punainen riippupelargonia. Mutta arvatkaa, miten monet näistä alueen kauneimmista taloista on rakennettu?

Talojen kehikkorakenne standardoitiin keskiajalla paikkakunnalta toiseen muuttamisen helpottamiseksi. Kehikkostandardoinnin ansiosta varaosiakin löytyi helpommin, jos joku konstruktion osanen jäi puuttumaan. Niitä kauppasivat kylien (Villages) paikalliset puusepät ja kehikoiden rakentajat. Muuttaminen onnistui suhteellisen helposti, kun lannasta tehdyt elementit irrotettiin ja kuljetettiin hevosen tai härän vetämillä vankkureilla uuteen osoitteeseen.

Muuttajille myytiin siis vain uusi kehikko, ei valmista taloa, elementit tulivat omasta takaa. Ensiasunnon ostaja, hartiapankkirakentaja, joutui tekemään lantaelementtinsä itse. Talon viimeistelyyn tarvittavaa lehmänlantaa oli jatkuvasti runsaasti tarjolla, koska perheen mukana kulkivat myös omat lehmänkantturat. En ole tullut selvittäneeksi, miten monta lehmää omakotitalon uudisrakentaja tarvitsi talotarpeiden saamiseksi kesän kuluessa. Jouluun mennessä säät kylmenevät miinuksen puolelle Elsassissakin, joten urakkaa ei voinut pitkittää viininkorjuuajan yli. Projektin läpimenoajaksi arvioisin puolisen vuotta. Muutto uuteen osoitteeseen omilla elementeillä saattoi sujua viikossa tai muutamassa päivässä, jos talkooporukkaa oli tarjolla.

Ribeauvillén kylään saapuessaan on katsottava ainakin kaksi kertaa ylöspäin, talojen katoilla todella on valtavia haikaranpesiä asukkaineen. Taloissa on paljon muitakin kauniita yksityiskohtia.

Tätä Elsassin standardointimallia voinee syystä kutsua betonielementtiteollisuuden esiasteeksi. Samaa ideaa ja menetelmää käytettiin rakentamisessa laajemminkin Keski-Euroopassa. Olen nähnyt kehikkotaloratkaisuja (Stockwerk-Bau) Tanskasta lähtien. Lannasta tehdyt sienielementit kuivuivat ja kovettuivat kuumassa kesäauringossa: lannan ja oljen yhdistelmästä syntyi keveitä ja tukevia rakenteita.

Lanta oli edullista, sitä oli kaikkialla tarjolla, lehmät tuottivat sitä jatkuvasti lisää, lehmänpaskan saatavuus ei tuottanut logistisia ongelmia. Pinnan tasoittaminen ja värjääminen onnistui lisäaineilla.

Riquewihr on muurien ympäröimä keskiaikainen kylä. Walt Disney on kopioinut Riquewihrin kylän pääkadun talo talolta piirrettyyn elokuvaansa Kaunotar ja Hirviö.

Nykyihmisen silmille sonnasta rakennetut lantatalot ovat äärettömän kauniita. Olen miljoonien turistien tavoin tykästynyt niihin. Niiden käyttöikä on satoja vuosia. Mitä opimme tästä? Ehkä kohta näemme mainoksia, jossa kiinteistövälittäjät tarjoavat paskasta rakennettuja luksustaloja meren rannalta. Oma Mansikki kaupan päälle, ettei tiiviste- ja remonttipaska pääse loppumaan.

Toimintasuunnitelma

Jatkamme työskentelyä Sotkamosta viikolla eteenpäin. Työstämme suurta teknologia- hanketta, jolla on kosketuspintaa metsäteollisuuteen. Työn alla on paljon muutakin jännittävää, joka näkyy blogeissamme - ja julkisuudessa pienellä viiveellä.

Toimitamme tämän viikon aikana ehdotuksen aloitusvaiheen palveluista. Kokonaisesityksemme teimme palvelujemme taustoittamiseksi ja ymmärrämme, että kokonaisuus tuntui suurelta. Kokonaisuuden läpivieminen edellyttää varsin massiivista yhteistyötä, joka vie paljon aikaa.

Tästä liikkeelle:

• Penetration (markkinoiden avaaminen, kohdevalinnat, tarjouspyyntöjen pyydystäminen, täsmäoperaatiot)
  
  
• Dedication (liiketoimintavaihe, jolloin yhteistyön kulut peitetään myyntituloksilla)
  
  
• Saturation (kilpailukyvyn kehittäminen, tuottavuus, tehokkuus ja innovaatiot)

Suunnitelmaan ehdotamme puolen vuoden kiinteää panostusta, jonka jälkeen yhteistyömme muuttuu tulospohjaiseksi. Tämä ajatus oli sisäänrakennettuna kokonaisehdotuksessakin, mutta se edellyttää tietenkin myynnin ja toimitusten kasvattamista useisiin miljooniin euroihin lyhyessä ajassa.

PENETRATION

Alkuvaiheessa keskittyisimme:

• Prospecting - (Kohteiden, asiakkaiden täsmäetsintään, painopiste Etelä-Suomessa)
  
  
• Partnering - (Yhteistyön rakentaminen puurakentamiseen erikoistuneiden arkkitehtien ja arkkitehtitoimistojen kanssa)
  
  
• Kaupallistaminen - (Etsimme kohteita ja rakennamme yhteistyön rakennusyhtiöiden / rakennuttajien kanssa, jotka voivat käyttää verkoston komponentti- ja rakentamis- /etätuotantopalveluja. Siirrymme tähän vaiheeseen puolen vuoden kuluessa)
  
  
• Dedication – vaiheeseen (Siirtyminen tähän vaiheeseen kestänee 2-4 vuotta

Näkisimme viisaana, että "prospecting ja penetration" -työvaihe käynnistyisi nopeasti, koska silloin ehdimme ja pääsemme mukaan ensi keväänä käynnistyviin rakennuskohteisiin.

EKORAKENTAMINEN

Keskustelimme EKORAKENTAMISESTA. Profiloinnin, tunnettuuden lisäämisen ja asemoinnin näkökulmasta EKORAKENTAMINEN ja NOLLAENERGIA-rakentaminen ovat viisaita teemoja, koska rakentamisen kentässä on paljon toimijoita. Uusien ajatusten tuoja erottuu helpommin joukosta uusilla ja innovatiivisilla ideoilla.

• Olemme käynnistäneet aiheesta bloggaamisen
  
  
• http://tahti.blogspot.com/
  
  
• Avaus Kauppalehdessä http://visualradio.blogit.kauppalehti.fi/2007/10/03/ekorakentaminen/
  

ÖKYRAKENTAMINEN

Eräs tuntemamme pienrakentaja on erikoistunut suurten ja kalliiden ökytalojen rakentamiseen. Parhaillaan on meneillään on 400 m2 talo, jossa on neljä autotallia. Hän panostaa myös näiden ökytalojen yksilölliseen sisustamiseen. Etelässä riittää raharikkaita, joilla on varaa maksaa yksilöllisestä asumisesta suuria summia.

• Erikoistumisen mahdollisuuksia on useita
  
  
• Valintojen tekemiseen vaikuttaa, kenen kanssa tähtäämme, tahdomme ja lähdemme yhteistyöhön
  

Teemme tarkemman laskelman puolen vuoden pituisesta penetration-operaatiosta. Hyödynnämme operaatiossa vahvasti verkko-osaamistamme. Tarkennamme ehdotusta tämän viikon aikana. Mitä mieltä olette tästä linjauksesta?

Ekotalot ja bioenergia

Ekorakentaminen

Keskiviikko, Lokakuu 3, 2007 12.57 | Helge V. Keitel | , Merkinnät, Koti, Helge Keitel, Trenditehdas, Bioenergia

Olen pitkään ollut naama virneessä Lärvikirjassa (Facebook), josta jokaisen pitää kirjoittaa, koska kohta siitä maksetaan 10 miljardia.

Hyppään digitaalisesta kyydistä pienempää asiaan. Ekologinen rakentaminen, nollaenergiatalot ovat mahdollisia, mutta näistä meille tärkeistä asioista puhutaan ja kirjoitetaan harvinaisen vähän.

Ruotsalaiset ovat kunnostautuneet ekologisen rakentamisen alueella ja kuvittelen, vanhasta muistista, että saksalaiset pitävät kaikkea eko-etumerkittyä suuressa arvossa.

Wikipedia opettaa ekorakentamisesta näin:

Ekorakentaminen tai ekologinen rakentaminen tarkoittaa rakentamista energiaa ja luontoa säästäen. Pyrkimyksenä on rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Ympäristörasitetta arvioitaessa huomioidaan sekä rakennusmateriaalien valmistuksen ja itse rakentamisen, että rakennuksen käytön, ja viime kädessä myös purkamisen aiheuttama rasite.

Viime vuosikymmeniin asti ekologista rakentamista on harrastettu lähinnä erilaisissa koekohteissa, mutta asian huomioon ottaminen rakentamisessa on pikkuhiljaa yleistymässä. Suurimmassa osassa rakennustuotantoa huomioidaan vielä kuitenkin ainoastaan pakollisten määräysten kautta tulevat ekologiset vaatimukset

Mielessäni on ekorakentamisen (puu ja luonnonmateriaalit) ja energiatehokkuuden yhdistäminen. Voisimme rakentaa pieniä kyliä, jossa lämpöä ja sähköä tuotettaisiin bioenergialla.

• Ekorakentamisen harjoitelmia on ollut Suomessakin. Kuka tietää tästä aiheesta?
• Voimme keskustella aiheesta Jaikussa.

Ekologinen rakentaminen

Lähestymme puurakentamista uudesta näkökulmasta. Otamme kuvaan mukaan ekologiseen rakentamisen.

• Nolla-energiatalot
• Bioenergian hyödyntäminen
• Uuden sukupolven asuinympäristöt
• Ekologistkt byggande