Omituisuus, nöyryys, kaveruus, auttaminen

NÖYRYYS JA KAVERUUS
Vientivetoinen Suomi ei selviä tästäkään lamasta omin voimin. Kekkosen aikana teollisuutemme pärjäsi Neuvostoliitossa vapaan hinnoittelun ja vähäisen kilpailun ansiosta. Itäviennin menestystä tuettiin ”hyvillä suhteilla”. Nöyryys ja vähäpuheisuus olivat osa kauppapolitiikkaa.

DEVALVAATIO
Metsäteollisuutemme suhdannevaihtelut ylitettiin muutaman vuoden välein tapahtuvilla devalvaatioilla. Suomi elää edelleen metsästä, mutta D-hoitoa ei enää ole tarjolla. Uutta devalvaatiot korvaavaa innovaatiota ei vielä ole keksitty. Perinteisen sellun, paperin ja sahatavaran viennin korvaajaksi tulevat markkinoiden keskuuteen rakennetut tuotantolaitokset. Suomalaiset yritykset sijoittavat muualle selviytyäkseen.

STANDARDOINTI
Nokian menestyksen juuret löytyvät Pohjoismaisesta NMT-yhteistyöstä. Nokia keksi tehokkaan kokoonpanon ja sillä on pärjätty näihin päiviin asti. Patentoitavia oivalluksiakin on rekisteröity, mutta kasaamisen ja levityksen osaajana minä näen Nokian.

KOKOONPANO JA JAKELU
Nyky-Nokia on sekin entistä vähemmän suomalainen yritys. Rahoitus tulee muualta, tuotanto on muualla ja tuotteet myydään muualle. Pääkonttori on edelleen Suomessa, mutta muualle sijoittunut tytäryritystalous jauhaa Nokialle rahaa.

UNIONISMIA
90-luvun laman murtajaksi tarjottiin jäsenyyttä Euroopan Unionissa. Teollisuutemme löysi EU:sta neuvostoromahduksen korvikkeen ja korvaajan. Menestystä kesti niin kauan, kun ostovoimaa ja investointivoimaa riitti. Maailmantalouden moottoria pyörittivät amerikkalaiset, jotka ostivat velaksi kaikkea, mikä merten yli liikkui.

MURUSIA MAAILMANTALAOUDEN LATTIALTA
Leipä on entistä pienempinä palasina maailmalla. Joudumme jatkossa menemään merta edemmäs kalaan. Suurten kalojen tilalle tarvitaan enemmän pienempää riistaa. Kohdealueiden etsinnässä turvaudumme suurennuslasiin ja mikroskooppiin.

Poimimme murusia maailmantalouden lattialta. Takapihojen roskakorit ja kaatopaikat sisältävät arvotavaraa. Jätteissä on elinvoimaa ja niistä irtoaa energiaa.

MONINAPAINEN MAAILMA
Presidentti Barack Obama lupasi hiljattain, ettei hän lepää ennen kuin työttömyys on nujerrettu. USA:n työttömyys on jo yli 10 prosenttia. Sääliksi käy ensimmäisen kauden presidenttiä, koska unettomia öitä tulee runsaasti.

Suomessa kukaan ei ole sortunut lupaamaan ratkaisua, koska uudesta uljaasta noususta ei kellään ole tietoa.

EMPATIA, AUTTAMINEN, OMITUISUUS JA ERILAISUUS
Osaamista, innovaatioita, luovuutta ja ketteryyttä esitetään kyllästymiseen asti keinoiksi. Mutta hätäpäissämme emme ole huomanneet, mihin resursseja tällä kertaa pitäisi suunnata. Siksi näitä terapiasessioita tarvitaan. Jos ei muuta niin puhutaan siitä, mistä on puute. Maksukykyiset asiakkaat ovat menneet maan alle.

Ilmaisjakelu on ollut pitkään muodissa Internetissä. Google on tehnyt ”ilmaisesta” toimivan rahakoneen. Pitäisikö meidän palata nöyryyteen ja kaveruuteen? Ehkä empatiasta, auttamisesta, tukemisesta ja ymmärtämisestä irtoaisi uutta? Maailmantalouden ongelmat eivät ole kadonneet.

Tapahtuuko talouden takapihoilla arvomuutoksia, joita emme pysty tajuamaan entisillä asenteilla ja lähestymistavoilla?

Erilaisuus ja outous tarjoavat ehkä kombinaation, jota emme ole vielä riittävästi hyödyntäneet.

Hyperpaikallinen avoin innovointi

Ymmärrämmekö, mihin avoin innovointi johtaa? Yritän miettiä meneillään olevaa kehitystä hyperpaikallisesta näkökulmasta.

Miten lähellä avointa innovointia ovat Loviisa ja Porvoo?

Vastaus on yksinkertainen: pienillä paikkakunnilla eletään täyttä häkää menneisyydessä. Loviisan korkeimpana tavoitteena on kolmas ja neljäs ydinvoimala.

Porvoo ei tavoittelee vain säästöä kunnallisissa prosesseissaan. Uusia ideoita pienissä kaupungeissa ei synny ollenkaan. Ideointia ja projektointia ohjataan ylhäältä ja tämä tappaa kaiken uudistumisen alkuunsa.

Euroopassa 23 miljoonaa pientä yritystä

Suomessa pieniä yrityksiä on pari sataatuhatta. eLasku mahdollistaa satojen miljardien säästöt Euroopassa, kun homma viedään loppuun.

- pienet yritykset raportoivat arvonlisäveroja
- kirjanpidon automatisointi
- yhtenäinen raportointikoodisto
- hallintokustannusten alentaminen, kun kirjanpito automatisoidaan
- real time economy tutkimuskeskus on tarpeen, toteaa Bo Harald
- no future for paper invoices

Sparinvest hakee kiinteistöjä Suomesta

Heikosti tuottavia kiinteistöjä löytyy kohta runsain mitoin Suomesta. Olen kirjoittanut aiheesta useita kertoja. Mitä tehdään vapautuville teollisuushalleille, joille ei enää löydy maastamme käyttöä?

Millaisiin kohteisiin tanskalaiset haluavat sijoittaa rahansa?

Sparinvest Goupilla on 16 miljardin euron sijoitussalkku. Rahat yritys on kerännyt tanskalaisilta eläkeyhtiöiltä.

Sparinvest etsii Suomesta sekä sijoittajia että sijoituskohteita. Suomessa kiinnostuksen kohteina ovat ensijaisesti  isot uudet liikekiinteistöt. Suomen markkinat kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia.

SRV:n Venäjän tavoitteet

Suomalais-Venäläinen kauppakamari muuttaa Pietarissa uusiin tiloihin. Rakennusyhtiö SRV aikoo ulosmitata Venäjän talouden epävarmuudessa piileviä mahdollisuuksia ja etenee nyt monella rintamalla.

SRV on perustanut kiinteistökehitysrahaston yhdessä Deutsche Bankin ja Venäjän toiseksi suurimman pankin  VTB:n kanssa.

SRV:n pitkäjänteisessä suunnitelmassa heijastuu halu nostaa kansainvälisistä projekteista kertyvän liikevaihdon 10 - 15 prosentista yli 30 prosenttiin.

• Venäjä on sukeltanut talouskriisiin ja noususta ei vielä ole varmuutta.
• Kriisi on Venäjällä syvempi kuin länsimaissa
• Rakennusyhtiöt joutuvat miettimään maariskejä entistä tarkemmin

Pitkällä tähtäyksellä Venäjä on kiinnostava. Ideana on murrosvaiheessa etsiä käynnistysvaiheessa olevia uusia hankkeita, joita ei ole rahoitusvaikeuksien takia saatu liikkeelle.

Suomalaisfirmat ovat Kauppalehden mukaan viime vuosina sijoittaneet suoraan tai rahastojen kautta venäläiskiinteistöihin ja tontteihin ehkä pari miljardia euroa. Pääosa investoinneista on tehty huppusuhdanteen aikana.

• Toimistotilojen vuokrataso on romahtanut Pietarissa 45 prosenttia
• Omaisuusmassaa on sulanut valtavasti
• Bisnes ei muutu vuosiin kannattavaksi
• Kaikkia odottavat käännettä Venäjän taloudessa
• Hintataso on saavuttanut pohjan

Öljyn hinnannousua odotellaan. Vahva energiasektori hyötyisi devalvaatiosta, joka puolestaan pakottaisi entistä suurempaan tuotantoon maan rajojen sisäpuolella.

Vapaata tilaa kaksi kertaa enemmän

Tämä on vain muistutuksena yli kaksinkertaisen lattiapinta-alan ottamisesta hyötykäyttöön.

Teollista tilaa vapautuu

Toimistotilaa vapautuu

Milloin kauppakeskukset autioituvat?

Matkailualan yritykset?

Tuotekehitys

Nokian osuus Suomessa yritysten kaikista t&k-panoksista on 40 %, sanoo Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara.

Nokia on myös ollut suurin Tekes-yritysrahoituksen saaja. Muita suuria ovat metsäyhtiöt, Wärtsilä, Metso jne.

Pääjohtaja Saarnivaara toivoo 150 miljoonan euron lisäpottia nykyrahoituksen päälle, että pk-yrityksille riittäisi rahaa uusien tärkeitten alueitten kehittämiseen:

• Hyvinvointi
• Ympäristö
• Kulttuuri

Lisäisin listaan energian, bioenergian ja seuraavan sukupolven työyhteisöjen ja etätyöyhteisöjen kehittämisen.

Komponenttien kehittämisestä pitäisi päästä suurempiin kokonaisuuksien hallintaan siten, että yritykset verkottuisivat ja modularisoisivat osien valmistusta yhteisen kokonaisnäkemyksen alla.

Uudet ideat nousevat muistojen suosta

Suomen ja Venäjän rajapintojen mahdollistamia yhteistyökuviota ei ole täydellisesti dokumentoitu.

Tämä viesti oli juuttunut kännykän läppäriin kesäkuussa, mutta aihe on yhä ajankohtainen.

Työn alla on aiheita:

- Bioenergia
- Puurakentaminen
- Sellun tuotanto
- Taloautomaatio

Reaalitalous yskii yhä

Käppyrät ovat nousussa, mutta reaalitalouden pahin ei suonkaan ole ohi.

Pahin on edessä, miten Suomen vienti saadaan uudelleen nousuun?

Finanssikriisi elpyy, mutta miten teollisuuden tilauskirjoihin saadaan uutta sisältöä?

Euroopan vientivetoinen teollisuus sai turpiinsa Opel-sopimuksesta.

Sunilan sellutehtaan tulevaisuus

Meillä on Suomessa lopetettu useita sellu- ja paperitehtaita. Kuvassa on Metsä-Botnian Kaskisten tehdas.

Sunila käynnistyi vuonna 1938. Ensi kevääksi Alvar Aallon suunnittelemalle tehtaalle toivotaan uutta käyttöä.

Cursorin edustaja, projektipäällikkö Noora Kiila heittää ideaksi luovien alojen keskusta, jonka fokus olisi kansallinen ja kansainvälinen.

Kotka on myös suurimpia Venäjän liiketoiminnan keskuksia, toteaa kaupunginjohtaja Henry Lindelöf. Tehtaan lisäksi kokonaisuuteen kuuluu myös asuntoja.

Hiljainen tieto kunniaan

Hiljaisen tiedon esiintuomisen tavoitteena on luoda viihtyisämpi ja tehokkaampi työyhteisö.

Tätä mieltä ovat Lapin yliopiston tutkija Marko Kesti ja professori Antti Syväri.

- Tuottavuus kasvaa
- Tulos paranee

Yrityksissä on aina aktiivisia työntekijöitä, mutta enemmän on yleensä passiivisia tai hiljaisia.

Yrityksen kaikkia työntekijöitä rohkaistaan kertomaan parannusehdotuksia.

• Hiljainen tieto organisaation voimavaraksi
  
• Heikot signaalit ennustavat tulevaa, jos osaamme tarttua niihin
  

Hiljaisten rohkaiseminen tuottaa positiivisia tuloksia jo muutamassa kuukaudessa.

Sosiaalinen Media on iso juttu

Sosiaalinen media on paljon suurempi juttu kuin tänään osataan kuvitella, toteaa Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner Helsingin Sanomat NYT-liitteessä.

Toiminnan jatkuva tehostaminen on arkipäivää jokaisessa yrityksessä. Sosiaalista mediaa ja avointa innovointia voidaan soveltaa YLE:stä VR:ään ja UPM:stä Stora Ensoon.

Muutoksia syntyy kuitenkin vain organisaatioissa, jotka tahtovat muuttua ja uudistua.

Mikael Jungner on päättänyt uudistaa YLE:ä ja on tuonut taloon uuden johtamistyylin ja osoittanut omalla esimerkillään, että muutosta voidaan johtaa ylimmän kerroksen kulmahuoneesta.

Miten kuopasta noustaan?

Talouden taantuma on syvä. Nousu vaatii osaamista, ketteryyttä ja voimaa. Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen uskoo, että tästä kuprusta selvitään helpommin kuin 1990-luvun lamasta.

En ole samaa mieltä. Teknologiateollisuutemme näkymät eivät ole lainkaan oikeilla raiteilla.

Suomen teollisuustuotanto nousi vuodesta 2000 lähtien nopeiten Euroopan muihin teollisuusmaihin verrattuna. Se selittää tällä kertaa, miksi pudotus on niin jyrkkä.

Kiinassa ja Intiassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa tilastokäppyrät osoittavat jo orastavaa nousua.

Mutta uusien investointien alkuun on vielä aikaa. Maailmantalouden pohjalta pitäisi aloittaa kiipeily uusien mahdollisuuksien tasolle. Mutta onko meillä aidosti sopivaa tarjottavaa.

• Edessä on hidas ja vaivalloinen nousu
• Uuteen kasvuhuippuun on aikaa (2015 - 2020)
  
• Edellinen kasvu rakennettiin lainarahalla
• Nyt maksetaan velkoja takaisin
• Velkaisten rahat ovat poissa kysynnästä
• Työttömyys kasvaa meillä edelleen vuoden 2010 aikana
  
• Kuntatalouden kriisi syvenee 2010 alkaen
  
• Julkinen talous elää yli varojensa ja juustohöylät tulevat kohta tehokäyttöön
  
• Suomi ei ole suojassa, emme ole muita parempia
• Reaalitalouden pudotus iskee meihin suurella voimalla
  
• Romahdus on reaalitodellisuutta jo nyt ja pahenee edelleen
  
• Järjestelmän korjaaminen on valtava urakka

Kulttuuritoimintojen rakennemuutos

Seiskan toimittaja sai päivässä potkut Pappers & Peppars päätoimittajan paikalta.

Asiaa on kommentoitu viimeisen viikon aikana ja tästä saattaa olla haittaa ruotsinkielisille ajankohtaislehdelle ja -medialle, mutta toisaalta se on niin marginaalista, että juttu hävinnee nopeasti otsikoista.

Suomenruotsalaisten olematonta roolia tämä alleviivaa. Harmi, tyhmää toimintaa kaiken kaikkiaan. Tuleeko tälle jatkoa?

Miten Suomen talouden käy?

Nordea kertoi telkkarin välityksellä, että Suomi saattaa ponnistaa nousuun jo tämän vuoden aikana.

EK on eri mieltä: ilmoittaa ihmettelevänsä. Työttömyydestä ja matelevasta taloudesta kehittyy kuitenkin haaste seuraavalle hallitukselle.

Lisämurheeksi nousee kasvava velkataakka. Joskus joudumme maksmaan nikkelimarkat.

Mutta vaaleihin on vielä aikkaa, joudumme elämään tämän hallituksen kanssa. Mihin se pystyy, jää nähtäväksi.

Talvivaara murskaa kohta enemmän

Toimitusjohtaja Pekka Perän mukaan yritys on ratkaissut malmikiven murskaukseen liittyvät ongelmat. 60 neliökilometrin suuruiselta avolouhosalueelta riittänee louhittavaa 60 vuodeksi.

Nikkeliä tuotetaan 2010 noin 30 000 tonnia ja vuonna 2012 jo 50 000 euroa. Nikkelin markkinahinta on noussut merkittävästi viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Talvivaara uskoo toimintojensa olevan kannattavia, vaikka nikkelin tonnihinta painuisi alle nykyisen 20 000 dollarin.

Metallit liuotetaan malmista bakteerien, veden ja ilman avulla suurissa kasoissa. Bioliuotuksen kerrotaan etenevän louhoskasoissa suunnitellusti. Bakteerien työstä kertoo kasojen huomattava kuumeneminen.

• Lämpöä pidetään kesällä kurissa kastellen ja ilmastuksella.
• Malmikiveä murskataan uusien laitteistojen valmistuttua jopa 60 000 tonnia päivässä.
• Kaivos työllistää suoraa noin 300 henkilöä.
• Osakkeenomistajien määrä on noussut jo noin 13 000:een.
• Talvivaara tuotti ensimmäiset kaupalliset erät sinkkiä helmikuussa 2009.
• Murskausongelmien takia määrät ovat kuitenkin merkittävästi budjetoitua pienemmät.

Ikääntyvä Suomi kaipaa investointeja

Suomi uhkaa pudota elpyvien talouksien kyydistä. Vientivetoisen "vanhuksen" tukijalat elektroniikka, metsäteollisuus ja metalliteollisuus huojuvat.

Maailmanmarkkinat menevät uusjakoon laman jälkeen. Ikääntyvien rakenteiden ja himmentyvien innovaatioiden tilalle tarvitaan kahmalokaupalla uutta toimintaa.

Jos teollisuutta ei saada kuntoon, silloin elvytysvelkojen maksamisesta kehittyy tuskallinen urakka.

Rakentaminen alamaissa, johtajat eroavat

Rakentaminen on Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti alamaissa. Yritykset vaihtavat johtajiaan kuin liukuhihnalta.

SRV:n Eero Heliövaara vetäytyi 400 miljoonaa euroa vaihtavan yrityksen johdosta, jolla on 200 miljoonan toimisto- ja kauppakeskus rahastopanostus odottamassa parempia aikoja Pietarissa.

Palkkakuoppaan Heliövaara ei jää, eikä leipäjonoon joudu, vaikka työttömäksi jäisikin, koska tulossa on lehtitietojen mukaan toistakymmentä miljoonaa euroa tälle vuodelle.

Venäjäprojektiin Mediawiki

Puurakentaminen Venäjällä

Venäjä on asettanut tavoitteeksi 52 miljoonan uuden asunnon rakentamisen vuoteen 2030 mennessä.

Näistä 10 miljoonaa voisivat olemaan kasvavan keskiluokan omakotitaloja.

Mutta miten suuri osa näistä on puutaloja?
Puolet tai enemmän, me suomalaiset toivomme.

Vauhtia pitäisi kuitenkin lisätä, koska tällä hetkellä Venäjällä rakennetaan muistaakseni 2,3 miljoonaa asuntoa vuodessa.

Luku pitänee kuitenkin tarkistaa. Saman verran pitää peruskorjata. Tasaisen vauhdin taulukolla pitäisi syntyä 2,6 x 20 vuotta = 52 miljoonaa. Määriä pitäisi nostaa parikymmentä prosenttia. Muistaakseni Japani rakentaa reilusti alle miljoona asuntoa vuodessa. Tässä valossa Venäjällä on jo nyt meneillään melkoinen rakennusbuumi.

Suomen syvä lama 1992

Uusi luonnonlaki astui voimaan. Glasnost johti Neuvostoliiton kaatumiseen. Suomalainen velkamyönteinen kulutusjuhla pysähtyi yhtäkkiä kuin seinään.

Elimme sitä aikaa, jolloin merkkipuvun logon ja Rolexin piti näkyä ja henkilökohtaista tehokkuutta hallittiin Time Managerilla.

Unto Monosen tango Satumaa oli käännetty 172 kielelle. Onko totta, en ole tarkistanut. Neuvostoliitto luopui sosialismista ja Suomi siirtyi pysähtyneisyyden aikaan.

Teollisuus ja kauppa olivat suurissa vaikeuksissa ja konkursseja tuli tuhatmäärin. Lama nujersi kovapäisen kansan, joka oli juuri saanut kosketuksen velkavetoiseen kapitalismiin. Pankit eivät kestäneet maksuvaikeuksia. Omaisuudella ei enää ollut entistä arvoa.

Moskovassa Janatuisen porukka pyrki uudelleen valtaan, mutta Boris Jeltsin nousi tankin päälle ja RUSSIA syntyi uudelleen. Suomi sai Nokiansa. Kirjoitin syksyllä 1992.