Tyko Brahe lähti siihen emme ehtineet

Seuraava voileipälautta lähtee 18 minuutin kuluttua. Katselemme matkustajia, jotka soljuvat maihin kulkusillan lasi-ikkunoiden suojassa kohti Svea-mamman kansankotia.

SweFerry – European Port of the Year!

Suuria kuorma-autoja lastataan visiirin kautta lauttaan, joka vie meidät Tanskaan. Olemme jonossa ykkösinä odottamassa valojen vaihtumista.

11.07.1996 Roskildessä kello 10h30. Yöpyminen maksettu. Aamu valkenee aamiaisen jälkeen pilvisenä, mutta se tietää hyvää ajokeliä. Täällä, etelässä, emme voi puhua Pohjolan valkeista öistä. Matka jatkuu kohti Saksaa.

Rödby –> Puttgarden 13h06. Luvassa vaihtelevaa säätä, juuri nyt pilvistä, onneksi ei sada, joudumme ostamaan uudet renkaat Mersuun Saksasta. Reitin varrella on sekä Tanskassa että Saksassa sähköä tuottavia tuulimyllyjä. Rantaviivan tuntumassa olevat tuulimyllypuistot tuottavat vihreää energiaa.

Lübeckissä Mersun “sakkorenkaat” vaihdetaan Gummi-Meyerillä uusiin. Ehdottivat eturenkaiden aurauskulman säätöä kulumisen vähentämiseksi. Emme ehtineet suorittaa toimenpidettä Suomessa ja nyt on kiire.

Matka jatkuu, kunnes päädymme hotelliin, jossa tuulimylly tien toisella puolella. Respassa työskentelevä naputtelee joukkueen nimet tietokoneeseen.

Yöllä kelasin pienessä mielessäni puunhankinnan kokonaisorganisointia. Hankintapäätöksiin on saatava ehto: raakapuu tuodaan pyydettynä / sovittuna ajankohtana sahalle. Miksi tätä systeemiä ei ole saatu toimimaan?

Buchholtz (waldissa) aamu valkeni seuraavana aamuna aurinkoisena. Olimme lähtövalmiina perjantaina 12.07.1996 kello 08h30.

• hyvällä mielellä
• poskettoman mukavaa
• hyvässä seurassa
• oikeus ja kohtuus kaikessa
• tavoitteena palvelujen tehostaminen
• tuottavuuden kohottaminen
• tulokset toimitamme kotimaahan tekstiviestillä

Eurokoulutus jatkuu. Rohkeutta ajattelun uudistamiseen kaivataan. Uusiin käytäntöihin ei voi siirtyä ilman tekoja. Helpointa olisi sopeutua tuttuun ja ennen koettuun.

Vanhasta luopuminen pakottaa uuden ja oudon kohtaamiseen. Bonnissa 13.07.1996: ylitämme Reinin pikalautalla, saamme yösijan. 

Päätimme poiketa Loreleyssä. Reinin toisella rannalla syömään. Lasku 136 DEM. Olimme matkalla Euroopan ytimessä ennen Euroa.

Onko tämä mahdollista? Onko merkinnöissä virhe? Muistiinpanoni ovat epätarkkoja. Jotain ihminen oppii viidessätoista vuodessa.

Rosheimissa kello 9h30 pitkällisen sähläilyn jälkeen. Matkamme kohteeseen Ranskassa jatkuu. Olemme kohta perillä.

Vähitellen pääsemme asiaan.

Saksalaiset eivät jätä Ranskan sahatavaramarkkinoita rauhaan. On sahureita, jotka tulevat vain käymään ja perääntyvät, kun omat markkinat elpyvät, mutta vahvimmat rakentavat pysyviä jakelustruktuureja.

Saksalaiset operoivat markkinoilla huomattavan valikoidusti; tarjoavat asiakkaille vaihtoehtoa.

F-B:llä on tehokas tuotantoyksikkö. Jos sillä ei pärjää, kuka silloin onnistuu Ranskan markkinoilla?

Nokian PROMIS-projekti

Kelaan systemaattisesti vanhoja muistiinpanojani. Tänään tarkastelin huvikseni vanhaa SEMAINER allakkaa vuodelta 1996. Jeudi 22, Février on merkintä kello 13.30: Etelään 6 km, ohita Hervanta, vasemmalle Hermiaan, VTT ja TKK rakennukset. Aja risteykseen, parkki oikealla, 200 metriä, Teknologiakylä, Kanslerinkatu 8N.

Kävimme Irjan kanssa Tampereella tutustumassa Nokian PROMIS projektin autopäätteeseen. GPS teki tuolloin tuloaan, vaikka tarkkuus oli “satoja metrejä”. Nyt palvelu löytyy jokaisesta halvemman hintaluokan älykännykästä ja ohjaus vie oikeaan osoitteeseen.

Silloin etsimme TIETOA siitä, miten nopeasti GPS-laitteet voisivat yleistyä ammattikäytössä ja milloin olisi mahdollisuus rakentaa raaka-aineen hankintaa ohjaavia Fast Fresh Flow –järjestelmiä puutavaran logistiikan ja laadunohjauksen hallintaan. Huhtikuussa matkustimme takaisin Ranskaan. Nopeaa läpimurtoa ei ollut tiedossa. Suomessa elettiin tietoyhteiskuntakehityksen nousukautta, Ranskassa hyvä ruoka ja laadukkaat viinit olivat tekniikkaa suuremmassa arvossa.

Tampereella puhuttiin siitä, miten palvelujentuottajat kehittivät GPS-palveluja autoilijoille Amerikan länsirannikoilla ja suurissa kaupungeissa. Suomessa puutavara-autoilijoille tarjottiin tuohon aikaan CD-karttapohjaisia järjestelmiä, joiden avulla raakapuun noutajat pystyivät paikallistamaan aikaisempaa nopeammin, missä Enson tai UPM:n puut odottivat noutajaansa.

Eurooppa etsii itseään

Suomi on osa Eurooppaa ja kuuluu Euroopan ytimeen. Johtavat poliitikot päättivät viikonlopun aikana 750 miljardin euron vakautuspaketista. Ministereiden allekirjoituksella pelastettiin Euroopan pankit ja maailmantalous pahanlaatuiselta notkahdukselta.

Rahamarkkinat nousivat kuilun partaalta. Ehkä talouden sää alkaa vihdoinkin lämmetä?

Pelastusrenkaan suuruutta ihmeteltiin tuoreeltaan meikäläisten talousviisaitten piirissä. Päättäjät ja valionvarainministerit  laittoivat nimensä oletettua suurempaan takuupaperiin. Pörssi piristyi! Mutta järeän paketin jälkihoito vaatii vaikeita päätöksiä kansallisvaltioissa. Päätöksillä ostetaan vain aikaa. Perusongelmia ei ole vielä poistettu.

Tämä on vasta EU-vakautusoopperan alkunäytöstä. Vyönkiristystä tarvitaan myös Suomessa. Euroalueen talouden kuntoon laittaminen on vuosikymmenien työmaa. Japani on yrittänyt samaa 1990-luvun lamasta alkaen. Aasialaisten tulokset eivät ole mairittelevia.

Ainut toivomme on maailmantalouden integraatio. Tarvitsemme kaikki toisiamme enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Konkurssikypsät länsimaat, Pohjois-Amerikka ja Eurooppa kaipaavat Kiinan, Intian ja Afrikan pitkämielistä tukea.

Maailmantalouden tehtaat (Kiina) tarvitsevat luottokortteja vinguttavia kuluttajia. Perinteisissä länsimaissa heitä / meitä on enemmän kuin missään muualla. Kovia otteita kaivataan. Suomen osuus vakuuspaketista on kahdeksan miljardia euroa.

Tutkimus ja kehitystyö

Tutkimus ja kehitystyö eli T&K on viimeisen 20 vuoden aikana noussut entistä tärkeämpään asemaan taloudellisen kasvun tekijänä ja talouspolitiikan välineenä. T&K-toimintaan ja sen tuloksiin kohdistetaan entistä enemmän odotuksia: sen toivotaan edistävän

• tuottavuutta
  
• innovaatioita
• kestävää talouskasvua
  
• kilpailukykyä

T&K-panostuksen toivotaan luovan tietointensiivistä kasvua ja vauhdittavan innovaatioiden syntyä. T&K:n merkitys on viime vuosina korostunut selvästi kansainvälisissä tutkimuksissa.

Muuttuneen ajattelun taustalla vaikuttavat teknologian murros, Euroopan talouden integraatio (SF näkökulma) ja globalisaatio.

Nopean teknologian kehitys ja varsinkin 1990-luvun lopun informaatioteknologian siivittämä nopea kasvu ovat kasvattaneet teknologiaan kohdistettuja odotuksia. Samalla kun teknologian ja innovaatioiden tarjoamat kasvumahdollisuudet näyttävät parantuneen, ovat perinteiset kansallisen kasvupolitiikan keinot rapautuneet.

Innovaatioiden, osaamisen ja alueellisen kilpailukyvyn merkitys kansallisessa talouspolitiikassa on Euroopan integraation myötä korostuneet.