Tyko Brahe lähti siihen emme ehtineet

Seuraava voileipälautta lähtee 18 minuutin kuluttua. Katselemme matkustajia, jotka soljuvat maihin kulkusillan lasi-ikkunoiden suojassa kohti Svea-mamman kansankotia.

SweFerry – European Port of the Year!

Suuria kuorma-autoja lastataan visiirin kautta lauttaan, joka vie meidät Tanskaan. Olemme jonossa ykkösinä odottamassa valojen vaihtumista.

11.07.1996 Roskildessä kello 10h30. Yöpyminen maksettu. Aamu valkenee aamiaisen jälkeen pilvisenä, mutta se tietää hyvää ajokeliä. Täällä, etelässä, emme voi puhua Pohjolan valkeista öistä. Matka jatkuu kohti Saksaa.

Rödby –> Puttgarden 13h06. Luvassa vaihtelevaa säätä, juuri nyt pilvistä, onneksi ei sada, joudumme ostamaan uudet renkaat Mersuun Saksasta. Reitin varrella on sekä Tanskassa että Saksassa sähköä tuottavia tuulimyllyjä. Rantaviivan tuntumassa olevat tuulimyllypuistot tuottavat vihreää energiaa.

Lübeckissä Mersun “sakkorenkaat” vaihdetaan Gummi-Meyerillä uusiin. Ehdottivat eturenkaiden aurauskulman säätöä kulumisen vähentämiseksi. Emme ehtineet suorittaa toimenpidettä Suomessa ja nyt on kiire.

Matka jatkuu, kunnes päädymme hotelliin, jossa tuulimylly tien toisella puolella. Respassa työskentelevä naputtelee joukkueen nimet tietokoneeseen.

Yöllä kelasin pienessä mielessäni puunhankinnan kokonaisorganisointia. Hankintapäätöksiin on saatava ehto: raakapuu tuodaan pyydettynä / sovittuna ajankohtana sahalle. Miksi tätä systeemiä ei ole saatu toimimaan?

Buchholtz (waldissa) aamu valkeni seuraavana aamuna aurinkoisena. Olimme lähtövalmiina perjantaina 12.07.1996 kello 08h30.

• hyvällä mielellä
• poskettoman mukavaa
• hyvässä seurassa
• oikeus ja kohtuus kaikessa
• tavoitteena palvelujen tehostaminen
• tuottavuuden kohottaminen
• tulokset toimitamme kotimaahan tekstiviestillä

Eurokoulutus jatkuu. Rohkeutta ajattelun uudistamiseen kaivataan. Uusiin käytäntöihin ei voi siirtyä ilman tekoja. Helpointa olisi sopeutua tuttuun ja ennen koettuun.

Vanhasta luopuminen pakottaa uuden ja oudon kohtaamiseen. Bonnissa 13.07.1996: ylitämme Reinin pikalautalla, saamme yösijan. 

Päätimme poiketa Loreleyssä. Reinin toisella rannalla syömään. Lasku 136 DEM. Olimme matkalla Euroopan ytimessä ennen Euroa.

Onko tämä mahdollista? Onko merkinnöissä virhe? Muistiinpanoni ovat epätarkkoja. Jotain ihminen oppii viidessätoista vuodessa.

Rosheimissa kello 9h30 pitkällisen sähläilyn jälkeen. Matkamme kohteeseen Ranskassa jatkuu. Olemme kohta perillä.

Vähitellen pääsemme asiaan.

Saksalaiset eivät jätä Ranskan sahatavaramarkkinoita rauhaan. On sahureita, jotka tulevat vain käymään ja perääntyvät, kun omat markkinat elpyvät, mutta vahvimmat rakentavat pysyviä jakelustruktuureja.

Saksalaiset operoivat markkinoilla huomattavan valikoidusti; tarjoavat asiakkaille vaihtoehtoa.

F-B:llä on tehokas tuotantoyksikkö. Jos sillä ei pärjää, kuka silloin onnistuu Ranskan markkinoilla?

Suomen Suvi Luonnollisimmillaan

Suomalaiset matkailualan yritykset eivät koskaan menetä uskoaan luontoon. “Koivu ja Tähti –ideologiasta” on ammennettu luomisvoimaa ja elämyseliksiiriä 1900-luvulta lähtien. Luontoa myydään stailattuna ja riisuttuna venäläisille, saksalaisille, ranskalaisille, espanjalaisille, meksikolaisille, amerikkalaisille, italjaanoille ja aasialaisille.

Mökkejä remontoidaan, saneerataan ja sisustetaan, että maksukykyiset ruplaturistit viihtyisivät meillä aamusta iltaan ja lomaviikosta toiseen.  Huonokuntoisia ravintolarakennuksia parannellaan, mummon vanhat menestysreseptit viedään keittiömestarille ja lähiruokatoimittajat integroidaan elämystuotantoon.

Satunnaiset ulkomaalaiset yrittäjät innostuvat Suomesta. Heillä on läheinen kosketus kotimaansa maailmanmatkailijoihin.  Venäläiset osaavat juhlia, arvostavat hyvää ruokaa ja palveluja. Vierailta mailta Suomeen eksyneet toimijat pursuavat ideoita ja osallistuvat innolla alueensa kehittämiseen.

Ripaus venäläistä eksotiikkaa ja vieraanvaraisuutta tekevät terää kotimaisella luomutarjottimella. Venäläisiä emme ole, ruotsalaisiksi emme tule, mutta ollaan suomalaisia kaikilla mausteilla.

Mihin olemme menossa?

Tällä hetkellä tiedetään, että Islannin tulivuorten purkaukset voivat johtaa perustavanlaatuisiin ongelmiin Pohjoismaissa ja Euroopassa. 

Strategialaitoksissa ilmeisesti tutkitaan kuumeisesti, millaisiin elämäntapamuutoksiin joudumme, jos nykymuotoinen lentoliikenne loppuu ja tilalle tuodaan DC-3 ja DC-4 potkurikoneita.

Matkailubisneksen maailmanlaajuinen rakennemuutos tulee olemaan valtava. Globalisaation tilalle tulee jotain aivan muuta. Ehkä avoimet toimintatavat yleistyvät, kun tiedon panttaaminen ei enää ole kannattavaa. Joudumme hajauttamaan organisaatioitamme rajusti. Osaamisen siirtämisestä tulee tärkeä osaamisen erityisalue.

Vientioperaation suunnittelu

Valmistelemme Biokasvuympäristö-vientihanketta. Olemme kehittäneet uutta projektivientimallia kymmenkunta vuotta. Nyt on aika hilata uusia ideoita vientikäyttöön.

Jos kumppaneillamme on tulevaisuudenuskoa, heissä on myös rohkeutta rakentaa yhdessä Suomelle kukoistava tulevaisuus. 

Teemme operaatiosta ketterän, keveän, joustavan ja energisen. Muutamme toimintatapoja  ja käytäntöjä. Entiset raskaat ja jyräävät, syvällä liikkuvat mallit joutavat romukoppaan.

Asetamme käyttöön pitkäaikaisen kokemuksen ja omakohtaisen kosketuksen vientitoiminnan arkeen. Vuorovaikutuksen ja keskinäisen kunnioituksen ideaa korostaan Pekka H. kirjassaan Kukoistuksen käsikirjoitus (WSOY), jonka tavoitteena on etsiä henkisiä eväitä, joilla Suomi saataisiin tällä vuosikymmenellä nousuun.

1. Älä tuijota kylmiin lukuihin
2. Älä ajaudu vaihtoehdottomuuden harhaan
3. Tarvitsemme keskustelua ja rohkeutta ajatella toisin
4. Lama on kahlinnut asenteita entisestään
5. Kukin vetäytyy poteroonsa ja tuumii, että ehkä tästä vielä selvitään
6. Hyvinvointi-mantraksi muuttuu: jokainen pitäköön huolta itsestään
7. Tarvitaan kykyä puhutella ihmisiä
8. Valikoiduilla puolitotuuksilla ei enää pärjää
9. On käytettävä tavallisten ihmisten kieltä
10. Arvotyhjiö täyttyy aina: siksi tarvitaan rohkeutta arvokeskusteluun

Suomi tarvitsee moraalisia esimerkkejä ja rohkeita tekoja. Arvopuheet ovat merkityksellisiä vain, jos teot vastaavat puheita. Suomen menestyksen avain on, että luova voima ja ideat pystytään hyödyntämään ja että luodaan rakenteita, jotka vahvistavat osaamista ja vuorovaikutusta, kirjoittaa Hesari pääkirjoituksessaan.

Ilman rohkeutta valavia tekoja Suomi kääntyy yhä pahemmin sisäänpäin. Poistolistalle laitetaan:

1. Uhkakuviin perustuvien puheenvuorojen ylikorostaminen
2. Salaileva päätöksenteko
3. Kasvava muukalaisviha ja välinpitämättömyyden kierre pitää uskaltaa katkaista

Matkailun kehittämisen mahdollisuudet

Matkailun kehittäminen vaatii kekseliäisyyttä. Suomi elää metsästä kampanjan muistamme, mutta muutos matkailumaaksi vaatii meiltä vielä vuosia.

Metsäteollisuuden muutokset pakottavat uusien elinkeinojen kehittämiseen. Matkailu on ollut kuntien kehityslistoilla korkealla monta vuosikymmentä, mutta miten korkeita ovat liiketoiminnasta saadut tuotot?

Suomessa matkailu tukeutuu luontoon. Etelässä ehkä samoin. Meillä menestystä ei kuitenkaan voi rakentaa auringon varaan. Kulttuurimaisemien ja kaupunkielämystenkin suhteen olemme alakynnessä. Meiltä ei löydy viininviljelyjä, ei ruokaan tai halpaan alkoholitarjontaan tukeutuvaa matkailuliiketoimintaa. Meidän on pakko kehittää matkailuamme aivan uudelta pohjalta.

Talouden “maailmanloppu” ei kaatanut autofirmoja vieläkään

Autokauppa uskoo kaupan vilkastumiseen, vaikka huippuvuosista jäädään reilusti jälkeen. Uusien henkilöautojen rekisteröinnit putosivat viime vuonna 35 prosenttia vuodesta 2008.

Uusia autoja myytiin vuonna 2009 vain 90 000, kun kiihkeimpinä vuosina myytiin 140 000 – 150 000 autoa.

Yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat autokauppaan. Kaakkois-Suomessa paperitehtaiden sulkemiset ovat heijastuneet autokauppaan. Korkeat työttömyysluvut synnyttävä ruostevaurioita autoliikkeiden ovisaranoihin.

Silti synkimmät lamapainajaiset eivät ole toteutuneet: GM, Chrysler, Opel, Saab, Volvo, Renault yms. jatkavat. Autokauppiaat onnistuivat myös aallonpohjan aikana pääsemään eroon ylisuurista vaihtoautovarastoistaan.

Moni autokauppias toivoo jo, että aallonpohja on ohitettu. Alan virallisen tavoitteen mukaan Suomessa myydään tänä vuonna 100 000 uutta autoa. Keväästä 2010 odotetaan vielä takkuista, mutta raikkaammat tuulet puhaltavat autokauppiaiden mielestä jo syksyllä.

Nähtäväksi jää, koska vanhan kaavan mukaan autokaupassa myydään ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 60 prosenttia vuoden myynnistä. Mutta varsinaisesti 2011 pitäisi olla selkeästi parempi vuosi.

Pelkosenniemelle 12 kertaa Ideapark

Totta, totuus ei pala leirinuotiossakaan. Pelkosenniemeltä kuuluu kummia. Pyhätunturin kupeeseen rakennetaan kaksitoista kertaa Ideapark suuruinen, katettu hehtaarivhuvituksen ihmemaa. Hankkeen aikana rakennetaan viiden tähden asuntoja, joissa on viisi makuhuonetta ja viihdekylpylästä tulee tosi makee.

Nämä pilviä hipovat ajatukset ovat Noitatunturi Oy:n käsialaa.

Hankkeen kustannusarvio on 2 miljardia euroa. Loviisan näkökulmasta katsoen tue ei ole raha eikä mikään, koska atomimyllyn hintalappu on koosta riippuen 3 - 4 miljardia euroa ja niitäkin on tarkoitus rakentaa "vähintään" kolme.

Pelkosennimen päättäjiä ei enää tulevaisuudessa "päätä palele", koska hiihtoputket ja viihdetunnelit voidaan lämmittää Loviisasta kuljetettavalla lauhdevedellä, jos putkea ei haluta Helsinkiin. Onhan a-voimala suunnitteilla myös Simon kuntaan, eikä siitä ole matka eikä mikään roudata tankkiautolla lämpöä kylpylävesien lämmikkeeksi.

Radiohaastattelussa todettiin, että kohde kiinnostaa raharikkaita, venäläisiä ja Donald Trumphin nimikin vilahti. Kunnantalo saatetaan siirtää hiihtoputken toiseen päähän, jolloin asiakkuuden hallinta ja ajanvietto yhdistyisi. Samalla sinne tulevat tietenkin Kelan ja Elinkeinoministeriön toimistot (työkkäri).

• Lapin Kansa vahvistaa, etten bloggaa Vappu-tunnelmissa.
• Donald Trumph ryhtyy rakennusmieheksi
• Pelkosenniemen kyläsuunnitelma
• Aamulehti kirjoittaa hotelli-hankkeesta
• Taloussanomat vahvistaa, että 32-kerroksen sijasta 20 kerrosta
  

Pyhätunturin naapuriin valmistuu ensi vuosikymmenen alussa jättimäinen matkailukeskus. Salaisen sijoittajaryhmän tavoitteena on rakentaa muun muassa 20-kerroksinen hotelli ja kilometrin mittainen sisätila, johon tulee uusia kauppoja. Myöhemmin alueelle syntyisi golf-kenttiä, puistoja ja ulkoilualueita.

Jos suunnitelmat toteutuvat kokonaisuudessaan, alueelle tulisi jopa 50 000 uutta vuodepaikkaa. Se olisi kymmenkertainen määrä nykyiseen kapasiteettiin nähden.

Hanketta valmistelevan Noitatunturi Oy:n suunnittelujohtaja Olli Santala ei paljasta, mistä rahoitus satojen miljoonien jättihankkeeseen tulee. Julkisuudessa on kerrottu muun muassa amerikkalaisen miljardöörin Donald Trumpin halusta sijoittaa rahojaan Lappiin. Erikoista asiassa on, että Noitatunturi Oy:llä ei ole ollut lainkaan liiketoimintaa muutamana viime vuotena.

Toiminta käynnistyy vuonna 2011.

Hotelliin tulee 20 - 32 kerrosta! Hauskaa Wappua!