Suomalaisten hoivayrityksille avautuu mahdollisuuksia Ruotsissa

Knut eli Knutte-setä kuoli viime sunnuntaina Ruotsissa, Arbogassa. Hän on asunut siellä 50-luvulta alkaen. Ruotsissa asuu 57 000 suomalaistaustaista eläkeläistä. Isäni siskoista siellä asuvat edelleen Elma ja Helga. Molemmat ovat jo eläkkeellä. Knut eli yli reilusti yli 80-vuotiaaksi. Otan osaa ja kunnia hänen muistolleen.

Tukholmasta kerrotaan, että suomalaiset hoivayritykset tähyilevät Ruotsin markkinoille. Tämän mahdollistaa uusi laki, joka antaa Ruotsin kunnille entistä enemmän valinnanvapautta vanhus- ha vammaispalvelujen järjestämisessä. Lisäkannustimena on Ruotsin suuri suomalaisväestö, joka kaipaa palveluja omalla äidinkielellään.

Knut, Helga ja Elma hallitsivat ruotsinkielen jo mennessään 60-luvulla. Elma muutti Svea-mamman helmaan ensimmäisenä, opiskeli sairaanhoitajaksi ja muistaakseni he ovat kaikki Ruotsin kansalaisia.

Ruotsin vanhusten hoidosta vastaava ministeri Maria Larsson kertoi Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa, että suomalaisyrittäjät ovat tervetulleita, kun siellä pohdittiin, miten Ruotsin suurelle suomenkieliselle väestölle voitaisiin järjestää hoivapalveluja omalla kielellä.

Toistaiseksi Ruotsin kunnat ovat olleet haluttomia järjestämään suomenkielisille asukkailleen palveluja Suomeksi. Uuden lain myötä ihmiset voivat valita, tuottaako heidän palvelunsa kunta vai yksityinen palveluyritys.

Tukholman seminaariin osallistui puolen tusinaa suomalaisyritystä, jotka tähyilevät Ruotsin palvelumarkkinoille. Palvelujärjestelmän vieminen Ruotsiin ei vaadi kovin suuria ponnistuksia tai investointeja.

1. Kotosalla-säätiö, joka tarjoaa senioriasumista ja palveluja (Tuija Kanto-Hannula)
2. Ruotsinsuomalaiset ovat alkaneet perustaa palvelukoteja
3. Tukholmassa toimii 50-paikkainen Suomikoti
4. Skövdessä on Finlandia-koti
5. Västeråsissa suomalaiset puuhaavat Mälarhem nimistä palvelutaloa (Hankkeen puheenjohtaja Heikki Viitala)
6. Tukholmassa toimii Finskt Seniorboende Ab (120 henkilöä työllistävä, liikevaihto 45 miljoonaa kruunua eli 4,5 miljoonaa euroa, toimitusjohtaja Anssi Pajuvirta)

Toteutus onnistuu hyvässä yhteistyössä kunnan kanssa. Laajempi palvelu vaatisi tontin, tietyn asiakasmäärän ja tietenkin hyvän asiakassuhteen kunnan kanssa.

Tässä hyvä esimerkki palvelutuotannon vientimahdollisuuksista: onhan suomalaisia melkoisesti myös USA:ssa ja Kanadassa. Veljeni muutti tällä viikolla muutamaksi vuodeksi Australiaan.

Lähde: Kymen Sanomat 28. lokakuuta 2008

Pientalokauppojen kulta-ajat ovat ohi

En ole kirjoittanut rakentamisesta pitkään aikaan. Viikko sitten Kauppalehdessä otsikoitiin "Pientalokaupat pysähtyi kuin seinään Ruotsissa". Pohjoismaiden suurimman pientalovalmistajan, suomalaisen Finndomon mukaan pientalojen myynti on rojahtanut ruotsissa.

• Finndomo ilmoittaa sulkevansa Hultsfredin pientalotehtaan
• Hultsfredisä irtisanotaan 116 henkeä

Finndomo-konsernin toimitusjohtaja Pertti Lehden mukaan on ollut päiviä, jolloin kysyntää ei ole ollut lainkaan.

• Kuukausi sitten Lehti arvioi, ettei Ruotsiin tulisi lisää irtisanomisia
• Kesäkuussa yritys irtisanoi 50 henkilöä Ruotsissa
• Väkeä on pian vähennetty Ruotsissa 30 prosentilla

Kaiken takan on finanssikriisi. Ruotsin keskuspankki nosti syyskuun aluissa ohjauskorkonsa 4,75 prosenttiin.

• Ruotsissa pudotus on tammi-kesäkuussa ollut 25 prosenttia ja elokuuhun mennessä pudotusta on ollut 30 prosenttia
• Suomessa pudotus oli 15 - 20 prosenttia
• Finndomo ei vielä ole käynnistänyt yt-neuvotteluja Suomessa
• Ruotsissa markkinat ovat hyytyneet kunnolla, kun tilastojen valossa pientaloyritykset saivat 46 prosenttia vähemmän tilauksia kuin vuosi sitten
• Ensi vuonna Ruotsissa käynnistyy vain 9 000 pientalotyömaata
• Viime vuonna lukumäärä oli 13 744 kappaletta

Alkuvuodesta ruotsalaiset talotehtaat elivät vielä vanhojen tilausten varassa. Seuraavaksi etujärjestö TMF pelkää, että ovi-, ikkuna- ja kaappitehtaat joutuvat vähentämään väkeään. Tilauskirjat ammottavat tyhjinä.

Martela ei tee taloja

Martela lataa designiin ja Venäjään. Suomen talouden hyvä kehitys, vilkas toimistorakentaminen ja yritysten muutostilanteet ovat vauhdittaneet Martelan myyntiä Suomessa. Kotimaassa syntyy edelleen kaksi kolmasosaa myynnistä. Martelalla on yksi ensisijainen segmentti, joka on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen.

KL tietojen mukaan Martela on kymmenen vuoden kenttätyön ja uurastuksen jälkeen päässyt vauhtiin Puolassa. Siellä seitsemän myyntikonttorin laskutus kasvoi 34 prosenttia. Puolan osuus koko konsernin myynnistä on vain seitsemän prosenttia.

• Martelan liikevaihto 128 miljoonaa euroa
• Liiketulos 5,8 miljoonaa euroa
• Tulos rahoituserien jälkeen 5,1 miljoonaa euroa
• Omavaraisuusaste 46,7 %
  

Heikki Martelan mukaan tulevaisuus näyttää yhä hyvältä. "Tuloksen pitäisi vielä parantua tänä vuonna", Martela kommentoi.

1. Miltä näyttää toimitilarakentaminen vuonna 2009?
2. Uudisrakentaminen tuo bisnekseen "hyvän lisän"
3. Perusveturina on yritysten muutos: fuusiot, eriytymiset, muutot, kasvu ja rekrytointi

Venäjä, Venäjä, Venäjä kiinnostaa toki myös Martelaa. Tähän asti yhtiö on vienyt Suomessa koottuja kalusteita paikallisille jälleenmyyjilleen Moskovaan ja Pietariin. Nyt Venäjälle nousee tytäryhtiö, joka hoitaa työlääksi tiedetyn maahantuonnin sekä markkinoinnin arkkitehdeille ja suurasiakkaille.

• Suunnittelijalähtöinen kohderyhmäajattelu
• Asiakkaille tarjotaan joustavaa räätälöintikykyä sekä toimitusnopeutta
• Miten räätälöinti ja nopeus yhdistetään?
  

Toimistokalusteiden markkinat kasvavat itänaapurissa ja Martela joutuu haastamaan siellä isoja paikallisia kilpailijoita, jollaisia yllättävää kyllä ei Puolassa vastaan tullut. Venäläistä valmistusta ei ole suunnitteilla. Venäjälle on tarkoitus tuoda sekä Suomessa että Puolassa tehtyä tavaraa.

• Yritysostoja suunnitellaan
• Martela nostaa profiiliaan
• Säännölliset tiedotustilaisuudet seuraavasta kvartaalijulkistuksesta lukien
• Tavoitteena on lisätä yrityksen kiinnostavuutta sijoittajapiireissä
• Tällä hetkellä Martelaa ennustaa säännöllisesti yksi analyytikko

Tuotekehityksestä ja malliston hallinnasta vastaa kaksi konsernitason organisaatiota: tuotetulosyksikkö Office vastuullaan työpistekalusteet sekä tuotetulosyksikkö Surroundings vastuullaan kohtaamistilojen ja muiden julkisten tilojen kalusteet. Vuoden 2007 aikana tuotekehitystehtävissä työskenteli yhteensä 22 henkilöä (21).Tuotekehityskulujen osuus liikevaihdosta oli 2,4 prosenttia (2,1).

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 663 henkilöä (626), jossa oli kasvua 5,9 prosenttia. Vuoden 2007 lopussa konsernissa työskenteli 655 henkilöä (632).

MARTELA OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE AJALTA 1.1.-31.12.2007

Tammi-joulukuun liikevaihto oli 128,4 milj. euroa (119,7), jossa oli kasvua 7,3 prosenttia. Kasvu oli erityisen vahvaa Ruotsin, Norjan ja Puolan markkinoilla. Tulos ennen veroja oli 7,6 milj. euroa (3,7), johon sisältyy omaisuuden myynneistä saadut myyntivoitot yhteensä 2,5 milj. euroa (1,1). Omavaraisuusaste oli 46,7 prosenttia (42,4) ja nettovelkaantumisaste 16,0 prosenttia (53,0).

Toimistokalustekysyntä kääntyi kasvuun vuonna 2006 ja tämä kehitys jatkui vuoden aikana.

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Myös ostettavien materiaalien ja komponenttien hintakehitys vaikuttaa tulevaisuuden näkymiin.

Kuvittelisin, että materiaalien hinnat ovat vaivihkaa tulos alas päin, mutta millaiseksi muuttuu yritysten toimintaympäristö?