Laman lapset vaikeuksissa

Ihmisillä ei mene hyvin. Yt-neuvottelujen jälkeen monet ovat väsyneitä työpaikoilla ja poispotkitut kotonaan.  Miten ihmiset saadaan jaksamaan alituisia muutoksia?

- eläkeputkeen pääseminen siirtyy tuonnemmaksi

- nuorille ei löydy työtä eikä toimeentuloa

- valtio velkaantuu ja kuntataloudet kuralla

Suomi vajoaa entistä syvempää talouskriisiin. Eilen kuulin, että valtio velkaantuu EU:n tasollakin huippuvauhtia (4,5% alijäämä). Vientimme on pudonnut kolmanneksella. Kansantuotteen lasku ylittää seitsemän prosenttia.

- julkinen talous kestämättömässä tilassa

- poliitikot uppoavat vaalirahasotkuihinsa

- pääministeri vaihtuu viimeistään syksyllä

- kriisi kriisin jälkeen syö kansalaisten luottamusta

Tuttava kertoo, että lähipiirissä on paljon ihmisiä, joilla menee huonosti. Jaksamisen kanssa monet ovat veitsen terällä. Luottamus tulevaisuuteen on kadonnut kokonaan. Elämä jatkuu, mutta sinnittely muuttuu monen osalta entistä vaikeammaksi.

Miten kuopasta noustaan?

Talouden taantuma on syvä. Nousu vaatii osaamista, ketteryyttä ja voimaa. Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen uskoo, että tästä kuprusta selvitään helpommin kuin 1990-luvun lamasta.

En ole samaa mieltä. Teknologiateollisuutemme näkymät eivät ole lainkaan oikeilla raiteilla.

Suomen teollisuustuotanto nousi vuodesta 2000 lähtien nopeiten Euroopan muihin teollisuusmaihin verrattuna. Se selittää tällä kertaa, miksi pudotus on niin jyrkkä.

Kiinassa ja Intiassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa tilastokäppyrät osoittavat jo orastavaa nousua.

Mutta uusien investointien alkuun on vielä aikaa. Maailmantalouden pohjalta pitäisi aloittaa kiipeily uusien mahdollisuuksien tasolle. Mutta onko meillä aidosti sopivaa tarjottavaa.

• Edessä on hidas ja vaivalloinen nousu
• Uuteen kasvuhuippuun on aikaa (2015 - 2020)
  
• Edellinen kasvu rakennettiin lainarahalla
• Nyt maksetaan velkoja takaisin
• Velkaisten rahat ovat poissa kysynnästä
• Työttömyys kasvaa meillä edelleen vuoden 2010 aikana
  
• Kuntatalouden kriisi syvenee 2010 alkaen
  
• Julkinen talous elää yli varojensa ja juustohöylät tulevat kohta tehokäyttöön
  
• Suomi ei ole suojassa, emme ole muita parempia
• Reaalitalouden pudotus iskee meihin suurella voimalla
  
• Romahdus on reaalitodellisuutta jo nyt ja pahenee edelleen
  
• Järjestelmän korjaaminen on valtava urakka

Miten Suomen talouden käy?

Nordea kertoi telkkarin välityksellä, että Suomi saattaa ponnistaa nousuun jo tämän vuoden aikana.

EK on eri mieltä: ilmoittaa ihmettelevänsä. Työttömyydestä ja matelevasta taloudesta kehittyy kuitenkin haaste seuraavalle hallitukselle.

Lisämurheeksi nousee kasvava velkataakka. Joskus joudumme maksmaan nikkelimarkat.

Mutta vaaleihin on vielä aikkaa, joudumme elämään tämän hallituksen kanssa. Mihin se pystyy, jää nähtäväksi.

Suomen syvä lama 1992

Uusi luonnonlaki astui voimaan. Glasnost johti Neuvostoliiton kaatumiseen. Suomalainen velkamyönteinen kulutusjuhla pysähtyi yhtäkkiä kuin seinään.

Elimme sitä aikaa, jolloin merkkipuvun logon ja Rolexin piti näkyä ja henkilökohtaista tehokkuutta hallittiin Time Managerilla.

Unto Monosen tango Satumaa oli käännetty 172 kielelle. Onko totta, en ole tarkistanut. Neuvostoliitto luopui sosialismista ja Suomi siirtyi pysähtyneisyyden aikaan.

Teollisuus ja kauppa olivat suurissa vaikeuksissa ja konkursseja tuli tuhatmäärin. Lama nujersi kovapäisen kansan, joka oli juuri saanut kosketuksen velkavetoiseen kapitalismiin. Pankit eivät kestäneet maksuvaikeuksia. Omaisuudella ei enää ollut entistä arvoa.

Moskovassa Janatuisen porukka pyrki uudelleen valtaan, mutta Boris Jeltsin nousi tankin päälle ja RUSSIA syntyi uudelleen. Suomi sai Nokiansa. Kirjoitin syksyllä 1992.

Pientalokauppojen kulta-ajat ovat ohi

En ole kirjoittanut rakentamisesta pitkään aikaan. Viikko sitten Kauppalehdessä otsikoitiin "Pientalokaupat pysähtyi kuin seinään Ruotsissa". Pohjoismaiden suurimman pientalovalmistajan, suomalaisen Finndomon mukaan pientalojen myynti on rojahtanut ruotsissa.

• Finndomo ilmoittaa sulkevansa Hultsfredin pientalotehtaan
• Hultsfredisä irtisanotaan 116 henkeä

Finndomo-konsernin toimitusjohtaja Pertti Lehden mukaan on ollut päiviä, jolloin kysyntää ei ole ollut lainkaan.

• Kuukausi sitten Lehti arvioi, ettei Ruotsiin tulisi lisää irtisanomisia
• Kesäkuussa yritys irtisanoi 50 henkilöä Ruotsissa
• Väkeä on pian vähennetty Ruotsissa 30 prosentilla

Kaiken takan on finanssikriisi. Ruotsin keskuspankki nosti syyskuun aluissa ohjauskorkonsa 4,75 prosenttiin.

• Ruotsissa pudotus on tammi-kesäkuussa ollut 25 prosenttia ja elokuuhun mennessä pudotusta on ollut 30 prosenttia
• Suomessa pudotus oli 15 - 20 prosenttia
• Finndomo ei vielä ole käynnistänyt yt-neuvotteluja Suomessa
• Ruotsissa markkinat ovat hyytyneet kunnolla, kun tilastojen valossa pientaloyritykset saivat 46 prosenttia vähemmän tilauksia kuin vuosi sitten
• Ensi vuonna Ruotsissa käynnistyy vain 9 000 pientalotyömaata
• Viime vuonna lukumäärä oli 13 744 kappaletta

Alkuvuodesta ruotsalaiset talotehtaat elivät vielä vanhojen tilausten varassa. Seuraavaksi etujärjestö TMF pelkää, että ovi-, ikkuna- ja kaappitehtaat joutuvat vähentämään väkeään. Tilauskirjat ammottavat tyhjinä.