Osaamisen siirtämisen vaikeudesta

Kolumnistin mielestä Suomen pitäisi kehittää osaamisen vientiä: tietoa ja taitoa vaikka maailman ääriin.

Suomi on palvelutuotannon kehitysmaa: purilaismyymälät sijoitetaan sinne, missä on paljon väkeä. Meillä suuria ihmismassoja ei ole missään, joten osaamista ei kerry automaattisesti oman hiljaisen kokemuksen kautta.

Uutta tuottavaa työtä on palvelualoillakin haettava rajojen ulkopuolelta. Mutta, miten sujuu suomalaiselta verkottuneiden ja hajatuotettujen palveluiden kansainvälinen kauppa?

Tässä on selkiinnyttämisen paikka: potentiaaliset asiakkaat on saatava tajuamaan, että meillä on jotain, mitä heidän kannattaa ostaa.

Millaisia kategorioita kannattaisi Finlandiasta kuljettaa kaukomaille? Hyvää elämää, onnellisuutta, turvallisuutta, osaamista, hyvinvointia ja toimivaa infraa.

Demokraattisille institutioille ja oikeusvaltiolle olisi kysyntää. Koulutukselle on monen Pisan kokoinen aukko. Osaamista meiltä löytyy. Verkostojen virittäminen vie aikansa.

Koska etätyö muuttuu todeksi?

Verkossa tapahtuva yhteistyö edellyttää ihmisten kohtaamista teknisiä apuvälineitä käyttäen.

Etätyöstä on puhuttu kauan. Tietotekniikan avulla etätyö onnistuu, jos vain ihmiset taipuvat yhteistyöhön.

Sosiaalisen median valmennuksessa painotetaan edelleen aivan liian paljon ohjelmia, alustoja ja välineitä.

Kaukana olevat kumppanit saattavat kuitenkin olla täysin yksin teknisten ongelmien kanssa. Aika kuluu mainiosti välineseikkailuissa ja varsinaiseen työn tekemiseen jää vain murto-osa ajasta.

Ongelmatilanteissa avun tarvitsijoiden kanssa pitäisi keskustella mahdollisimman nopeasti. Ensin ei aina tule mieleen, että organisaatiossamme on tarvetta tehostaa yhteistyötä ja tiedonvälitystä osallistuvien toimijoiden kesken.

Emme välttämättä huomaa, että joku tiimissä on saattanut ottaa ongelmatilanteen hyvinkin raskaasti. Kriisiapua ei kuitenkaan “kaukana olevalle” osata välittää, koska hätä ei välity lankoja pitkin.

• Kriisiapuun tarvittavat työvälineet
• Toimintaherkkyyden kehittäminen
• Nopea toimeen tarttuminen
• Kriisissä olevan ihmisen kohtaaminen
• Nopeat keskusteluavaukset
• Shokissa olevan ihmisen vastaanottokyky ei ole parhaimmillaan

Oppiminen tulee sitä kautta, että operaation ammattilaiset käyvät asian läpi useita kertoja ja varmistavat näin, että tieto menee perille jokaisen verkostokolkkaan.

• Onko toimivaa ongelmien hoitomallia?
• Miten kriisit kohdataan joukkueena ja yksilötasolla?
• Kohtaamisen ja hoitamisen synkronointi
• Fyysiseen ja tekniseen hätään vastaaminen
• Psyykkisen hädän hoitaminen
• Tarvitaan herkkää silmää, korvaa ja sydäntä

Hyvää Palvelua Sotkamosta

Olipa meillä tuuria. Saimme LVI-Aitasta asentajan, joka remppasi keittiön pesualtaan hanaan, että pääsimme ajoissa Joulun valmisteluihin.

Jäässä oli toisen puolen vessan säiliökin. "Hyvä ettei haljennut", totesi putkimies.

LVI-Aitta on sotkamolainen LVI-alan yritys, joka on aina palvelut meitä sata-prosenttisesti. Olemme saaneet arvokkaita neuvoja vesivahinkojen välttämiseksi.

Onneksi ei sattunut pahempaa, katastrofi ei ollut kaukana. Hurja alku Joulun 2009 valmisteluihin, mutta vuorokausi ennen tuloamme kaikki on kunnossa ja voimme keskittyä olennaiseen: rauhallisen joulun viettoon. Olli ja Maca lähtevät New Yorkiin ja Samuli saapuu huomenna Sotkamoon.

Palveluiden kehittäminen

Palvelujen kehittämisessä on panostettava siihen, mitä kuluttajilta puuttuu.

On tajuttava, mitä asiakkaat haluavat. Miten se selviää? Meidän on keskusteltava heidän kanssa yötä päivää.

Mobiilimenestyjä Apple tajusi iPod- ja iPhone kehityksissään, että puhumista tärkeämpää ihmisille on:

• Musiikki
• Kalenteri
• Kuvat
• Videot
• Elämänhallinta

Palvelukeskeinen logiikka ohjaa yrityksiä tekemään asioita asiakkaiden kanssa sen sijaan, että ne tehtäisiin asiakkaalle.

• Palvelut tuotteistetaan kiinnostaviksi
  
• Asiakkaat saatava maksamaan palveluista
  
• Suhtautuminen palveluihin on vääristynyt
• Palvelu on mm. Yhdysvalloissa ollut b-luokan ammatti
• Kuuntele asiakkaita
• Luo palvelu heidän kanssa
• Hyödynnä yhteistyötä
• Tuotekeskeisyydestä poisoppiminen on valtava urakka
  
• Muuta arvoverkostoa
• Pankit maksattavat palveluista

Asiakas on yrityksen tärkein lenkki

Yritys lakkaa ilman asiakkaita. Asiakaslähtöisyydestä on tullut yksi kilpailukyvyn avaintekijöistä. Palveluihin ja asiakkuuksiin panostaminen ei kuitenkaan riitä.

Globaali kilpailu pakottaa teknologiayritykset myös jatkuvaan tehokkuuden parantamiseen.

• Konepajayrityksissä valtaisa muutosurakka
• Tuotantokustannukset ratkaisevat, mitä kannattaa valmistaa
• Tuotekehitys ja fyysinen tuotanto voidaan ICT:n avulla erotella toisistaan
• Aika ja paikka eivät enää määrää yhteistyön muotoja

Parempaa palvelua

Henkilökohtaista palvelua arvostetaan. Silti arvostamme esimerkiksi pankkien itsepalveluratkaisuja.

• Palveluun ei aina tarvita henkilöä
• Automaatit helpottavat elämää
• Automaatit ovat aina auki

Kaupoissa joutuu kiertämään hyllyrivien välissä, kun ei löydä haluamaansa.

• Kaupassa käynti on pakkopullaa
• Olemme itsepalveluyhteiskunta
• Meillä kaupan kulttuuri suosii vähäistä henkilökontaktia
• Palvelua ei saa, vaikka odottaisikin

Erikoistuotteiden kaupoissa joudut kävelemään edes takaisin myyjää etsien.

• Mainontaan panostetaan, mutta paikan päällä ei ole palvelua tarjolla
• Yliampuvan markkinoinnin ja palvelun välillä on epäsuhta
• Asiakas toivoo, että mainoslupaus ja kaupan arkitodellisuus kohtaavat

Vanhusten palvelukeskusten rakentaminen

Suomen kuntiin ja kaupunkeihin on kymmeniä vuosia rakennettu hoito- ja hoivakoteja. Parikymmentä vuotta sitten upouusien palvelukotien asukkaat kokivat ne hotelleina, joissa palvelu pelasi.

Edelleen hoitajat haluavat turvata vanhuksille hyvän hoidon ja turvallisen asumisympäristön, vaikka moni asia on parinkymmenen vuoden aikana ehtinyt muuttua. Kustannuspaineet ovat vieneet kehitystä huonompaan suuntaan.

Rakentajat näkevät vanhusten palveluasumisessa uuden bisneksen. Kun asunto- ja toimitilarakentaminen hiipuu, on seniorikiinteistöjen rakentaminen noussut mielenkiinnon kohteeksi. Asia on kaikin puolin kannatettava, mutta asiaan liittyy myös virhearviointien mahdollisuus.

Hoidon merkitys korostuu seniorien ja vanhusten palvelukeskuksissa. Monet tulevat palvelukeskuksiin vasta, kun itsenäinen elämä omakotitalossa, rivitalossa tai kerrostalohuoneistossa ei enää suju.

Kodinomaisissa, pienissä hoitoyksiköissä vanhukset tutuiksi ja hoitajille läheisiksi. Monille vanhuksille hoitaja on asukkaan läheisin ihmissuhde. Tämä kielii siitä, että rakentamisen sijasta, senioriasumisen kehittämisessä tärkeämmäksi muodostuu yhteisöllisyyden rakentaminen.

Yhteydenpitoon on tarjolla uusia välineitä ja keinoja. Ajattelen sosiaalisen media tarjoamia mahdollisuuksia.

Ikääntyminen ja asuminen

Stakes edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toimii laadukkaiden ja tuloksellisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseksi koko väestölle yhtäläisin perustein. Tässä tarkoituksessa se tuottaa ja välittää sosiaali- ja terveysalan tietoa ja osaamista päättäjille ja alan toimijoille.

Tämä sopii mainiosti tämän päivän asumisen teemaan.

Stakestieto-tulosalueen Sosiaali- ja terveysalan tietoyhteiskuntayksikön tehtävänä on tutkimus-, kehittämis- ja asiantuntijatyö sosiaali- ja terveysalan tietoyhteiskuntakysymyksissä.

Pitää tutkia tarkemmin.

Sosiaaliportti.fi on sosiaalialan vuorovaikutteinen verkkopalvelu. Palvelu kokoaa ja välittää monipuolisesti sosiaalialan verkkotietoa, lisää alan toimijoiden näkyvyyttä sekä tarjoaa ammattilaisille paikan verkostoitumiseen. Sosiaaliportin toiminnasta ja kehittämisestä vastaa päätoimittaja yhdessä toimituksen kanssa. Sosiaaliportti on vakiintunut osa Stakesin toimintaa.